Älkää unohtako meitä : räätälöityjen kulttuuripalvelujen tarve, toteutettavuus ja sovellettavuus kirjaston kotipalvelussa
Koskimies, Inari (2010)
Koskimies, Inari
Turun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112515724
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112515724
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa ja esitellä Tampereen kaupunginkirjaston koti- ja laitospalveluosaston luomia ja toteuttamia räätälöityjä kulttuuripalveluita. Palveluiden tarkoituksena on ollut avata kirjastoaineistoa niille ikäihmisille, jotka eivät vanhuutensa tai kuntonsa takia enää pysty lukemaan itse. Lisäksi tutkimuksella kartoitettiin sitä, miten muiden kirjastojen edustajat suhtautuvat näihin uusiin kulttuuripalveluihin, ja koetaanko ne soveltamiskelpoisiksi.
Kulttuuri- ja taideharrastuksilla on tutkimuksissa huomattu olevan yhteys ihmisen koettuun terveyteen ja yhteisöllisyyden vahvistumiseen. Kulttuuriharrastus tuo yksilön elämään vaihtelua ja päämäärätietoisuutta. Sen avulla voidaan luoda miellyttävämpi asuinympäristö laitoshoidossa oleville ikäihmisille ja ehkäistä laitostumista. Kirjaston kotipalvelu on perinteisesti vienyt kirjoja ja muuta aineistoa sellaisille asiakkaille, jotka eivät ikänsä tai terveydentilansa vuoksi enää itse pääse kirjastoon. Väestön ikääntyessä ja ihmisten siirtyessä laitoshoitoon entistä vanhempina ja huonokuntoisempina kotipalvelun keinot eivät kuitenkaan enää riitä. Räätälöidyt kulttuuripalvelut tavoittavat myös sellaiset vanhukset, jotka eivät enää itse pysty lukemaan.
Tutkimusongelman käsittelytavaksi valittiin tapaustutkimus. Käytettyjä tutkimusmenetelmiä olivat puolistrukturoitu haastattelu, havainnointi ja avoimia kysymyksiä sisältänyt kysely. Haastateltavina tutkimuksessa oli räätälöityjä kulttuuripalveluita tekemässä ja suunnittelemassa olleita kirjastoammattilaisia. Kyselyn avulla kartoitettiin muiden kirjastojen edustajien näkökulmaa.
Kaikki toiminnassa mukana olleet kirjastoammattilaiset kokivat kulttuuripalvelujen tarjoamisen tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Esiintymistä pidettiin raskaana, mutta kuitenkin miellyttävänä ja iloa tuottavana. Asiakkaat suhtautuivat tarjottuihin palveluihin ilahtuneesti ja kiitollisesti. Muiden kirjastojen edustajat pitivät räätälöityjen kulttuuripalveluiden ideaa hyvänä ja kirjaston kotipalveluun sopivana. He kokivat palvelut soveltamiskelpoisiksi ja olivat periaatteessa valmiita tarjoamaan samanlaista toimintaa omassa kirjastossaan. Käytännön tasolla heidän mukaansa esteiksi kuitenkin nousisivat henkilö- ja aikaresurssien puute.
Kulttuuri- ja taideharrastuksilla on tutkimuksissa huomattu olevan yhteys ihmisen koettuun terveyteen ja yhteisöllisyyden vahvistumiseen. Kulttuuriharrastus tuo yksilön elämään vaihtelua ja päämäärätietoisuutta. Sen avulla voidaan luoda miellyttävämpi asuinympäristö laitoshoidossa oleville ikäihmisille ja ehkäistä laitostumista. Kirjaston kotipalvelu on perinteisesti vienyt kirjoja ja muuta aineistoa sellaisille asiakkaille, jotka eivät ikänsä tai terveydentilansa vuoksi enää itse pääse kirjastoon. Väestön ikääntyessä ja ihmisten siirtyessä laitoshoitoon entistä vanhempina ja huonokuntoisempina kotipalvelun keinot eivät kuitenkaan enää riitä. Räätälöidyt kulttuuripalvelut tavoittavat myös sellaiset vanhukset, jotka eivät enää itse pysty lukemaan.
Tutkimusongelman käsittelytavaksi valittiin tapaustutkimus. Käytettyjä tutkimusmenetelmiä olivat puolistrukturoitu haastattelu, havainnointi ja avoimia kysymyksiä sisältänyt kysely. Haastateltavina tutkimuksessa oli räätälöityjä kulttuuripalveluita tekemässä ja suunnittelemassa olleita kirjastoammattilaisia. Kyselyn avulla kartoitettiin muiden kirjastojen edustajien näkökulmaa.
Kaikki toiminnassa mukana olleet kirjastoammattilaiset kokivat kulttuuripalvelujen tarjoamisen tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Esiintymistä pidettiin raskaana, mutta kuitenkin miellyttävänä ja iloa tuottavana. Asiakkaat suhtautuivat tarjottuihin palveluihin ilahtuneesti ja kiitollisesti. Muiden kirjastojen edustajat pitivät räätälöityjen kulttuuripalveluiden ideaa hyvänä ja kirjaston kotipalveluun sopivana. He kokivat palvelut soveltamiskelpoisiksi ja olivat periaatteessa valmiita tarjoamaan samanlaista toimintaa omassa kirjastossaan. Käytännön tasolla heidän mukaansa esteiksi kuitenkin nousisivat henkilö- ja aikaresurssien puute.