Paniikkihäiriön hoito : Potilaiden kokemuksia hoidosta
Pokela, Heli (2010)
Pokela, Heli
Vaasan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112515610
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112515610
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia paniikkihäiriön hoitoa sekä teoriapohjalta että tutkimusaineiston avulla. Tarkoituksena oli löytää tarjotuista hoitomuodoista ne, joista potilaat kokevat hyötyvänsä eniten, mutta myös ne, joista he eivät koe erityisemmin saavansa apua, vaikka niitä usein tarjotaan. Tarkoituksena oli myös tutustua potilaiden itsehoitomenetelmiin ja omiin voimavaroihin.
Työn keskeisin käsite on paniikkihäiriö ja sen hoito. Paniikkihäiriö on psyykkinen oireyhtymä, jolle ovat tyypillisiä toistuvat voimakkaat ahdistuneisuuskohtaukset. Paniikkihäiriön hoidon periaatteena on poistaa paniikkikohtaukset, niiden ennakkopelko ja ahdistavien tilanteiden välttämiskäyttäytyminen sekä mahdolliset mielialahäiriöt. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, jossa oli monivalintaisia ja avoimia kysymyksiä. Kyselylomake oli tehty e-lomakkeelle, joka linkitettiin internetin yhteisö- ja keskustelupalstoille sekä muutamalle suoralle kontaktille. Tutkimusaineiston käsittelyyn käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä sekä kvantitatiivista tutkimusmenetelmää.
Tutkimuksen tulokset osoittivat paniikkihäiriön keskeisimpinä laukaisijoina olevan ihmissuhdeongelmat sekä sairastumiset/loukkaantumiset. Hyväksi koettuun hoitoon ei vaikuta hoidon hakemisen ajankohta, vaan se mitä hoitoa saadaan. Sekä ammattilaiset että potilaat pitävät lääkitystä merkittävänä hoitomuotona. Myös terapiaa ja oman tiedon lisäämistä sairaudesta pidettiin hyvänä hoitona. Vastaavasti ei niin auttavaksi hoidoksi koettiin yllättäen myös lääkitys ja terapia. Lääkityksestä käytetyimmät olivat selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät eli SSRI-lääkkeet. Paniikkihäiriöön toivottiin varhaista puuttumista koulumaailmassa ja kotona. Itsehoitomenetelmistä merkittävimmäksi koettiin paniikkikohtauksesta selviämisen harjoittelu, ja vastaajien tärkein voimavara oli läheisiltä saatu tuki ja kannustus.
Työn keskeisin käsite on paniikkihäiriö ja sen hoito. Paniikkihäiriö on psyykkinen oireyhtymä, jolle ovat tyypillisiä toistuvat voimakkaat ahdistuneisuuskohtaukset. Paniikkihäiriön hoidon periaatteena on poistaa paniikkikohtaukset, niiden ennakkopelko ja ahdistavien tilanteiden välttämiskäyttäytyminen sekä mahdolliset mielialahäiriöt. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, jossa oli monivalintaisia ja avoimia kysymyksiä. Kyselylomake oli tehty e-lomakkeelle, joka linkitettiin internetin yhteisö- ja keskustelupalstoille sekä muutamalle suoralle kontaktille. Tutkimusaineiston käsittelyyn käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä sekä kvantitatiivista tutkimusmenetelmää.
Tutkimuksen tulokset osoittivat paniikkihäiriön keskeisimpinä laukaisijoina olevan ihmissuhdeongelmat sekä sairastumiset/loukkaantumiset. Hyväksi koettuun hoitoon ei vaikuta hoidon hakemisen ajankohta, vaan se mitä hoitoa saadaan. Sekä ammattilaiset että potilaat pitävät lääkitystä merkittävänä hoitomuotona. Myös terapiaa ja oman tiedon lisäämistä sairaudesta pidettiin hyvänä hoitona. Vastaavasti ei niin auttavaksi hoidoksi koettiin yllättäen myös lääkitys ja terapia. Lääkityksestä käytetyimmät olivat selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät eli SSRI-lääkkeet. Paniikkihäiriöön toivottiin varhaista puuttumista koulumaailmassa ja kotona. Itsehoitomenetelmistä merkittävimmäksi koettiin paniikkikohtauksesta selviämisen harjoittelu, ja vastaajien tärkein voimavara oli läheisiltä saatu tuki ja kannustus.