Työväkivallan ehkäisy esimiesten näkökulmasta lastensuojelun sijaishuollossa
Mäntykivi-Nurhonen, Anni (2010)
Mäntykivi-Nurhonen, Anni
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112415299
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112415299
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella esimiestyön ja johdon näkökulmasta Helsingin kaupungin sosiaaliviraston sijaishuollossa tapahtuvan työväkivallan ilmenemistä ja ehkäisymenetelmiä, esimiesten valmiuksia ja mahdollisuuksia työväkivallan ennaltaehkäisemiseksi sekä yksiköiden kehitystarpeita työväkivalta- ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi ja työturvallisuuden lisäämiseksi. Opinnäytetyö on osa sosiaaliviraston Sijaishuollon työväkivallan ennaltaehkäisy työtä kehittämällä -hanketta. Opinnäytetyön tavoitteena on hyödyntää työelämää antamalla tietoa sijaishuollon työväkivallan tämänhetkisestä tilanteesta hankkeen kehitystyön pohjaksi.
Tutkimus on toteutettu postikyselyllä Helsingin kaupungin sijaishuollon toimijoiden johdolle, johon kuuluvat laitoksien johtajat, lähiesimiehet ja perhehoidossa johtavassa tehtävässä olevat sosiaalityöntekijät. (N=52)
Kyselyn vastausprosentti oli 59 %. Kyselytutkimuksen analysointi on tehty apuna käyttäen Statistical Package for Social Sciences 16 (SPSS)-ohjelmaa. Kyselyn avoimet kysymykset analysoitiin laadullisella analyysimenetelmällä.
Tulosten mukaan sijaishuollossa työskentelevät esimiehet ovat hyvin kiinnostuneita työhönsä liittyvistä työturvallisuusasioista, mutta eivät ole juurikaan saaneet turvallisuusjohtamiseen liittyvää koulutusta. Esimiesten alaisiin kohdistuu väkivaltaa usein. Esimiesten mukaan työntekijät kokevat viikoittain asiakkaan heihin kohdistavaa henkistä väkivaltaa. Fyysisiä väkivallan tekoja sijaishuollon laitoksissa tapahtuu kuukausittain. Esimiehet pitävät tärkeimpänä työnhallintaan liittyvänä ja väkivaltaa ehkäisevänä menetelmänä perehdytystä ja koulutusta. Muita jokapäiväisessä toiminnassa ilmeneviä toimintoja väkivaltatilanteiden ehkäisemiseksi ovat selkeät toiminta-ohjeet, tiedonkulku, tilanteiden ennakointi ja selkeät säännöt. Myös työvuorosuunnittelulla, hyvillä vuorovaikutustaidoilla sekä asiakasta kunnioittavalla kohtaamisella nähdään olevan merkitystä väkivallan hallinnassa ja ennaltaehkäisemisessä.
Yksiköiden kehittämistarpeiksi osoittautuivat koulutukseen, henkilöstöresursseihin, toimintaohjeista keskustelemiseen, asiakkaan kohtaamiseen, fyysisiin tilaratkaisuihin sekä tilanteiden jälkipuinnin osaamiseen liittyvät asiat.
Tärkeimpien johtopäätöksien mukaan esimiehet ovat sisäistäneet hyvin työturvallisuuslain sisältämät velvoitteet, mutta kehittämistyö yksiköissä on liian vähäistä ja turvallisuusasioiden käsittelyn laatuun tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Myös lasten ja heidän läheistensä kanssa tapahtuvan keskustelun ja yhteistyön merkitystä myönteisen ilmapiirin luomiseksi tulisi korostaa työväkivallan ennaltaehkäisykeinona.
Asiasanat: sijaishuolto, lastensuojelu, väkivalta, työpaikkaväkivalta, työturvallisuus, esimiestyö, vuorovaikutus, kohtaaminen ja perehdyttäminen.
Tutkimus on toteutettu postikyselyllä Helsingin kaupungin sijaishuollon toimijoiden johdolle, johon kuuluvat laitoksien johtajat, lähiesimiehet ja perhehoidossa johtavassa tehtävässä olevat sosiaalityöntekijät. (N=52)
Kyselyn vastausprosentti oli 59 %. Kyselytutkimuksen analysointi on tehty apuna käyttäen Statistical Package for Social Sciences 16 (SPSS)-ohjelmaa. Kyselyn avoimet kysymykset analysoitiin laadullisella analyysimenetelmällä.
Tulosten mukaan sijaishuollossa työskentelevät esimiehet ovat hyvin kiinnostuneita työhönsä liittyvistä työturvallisuusasioista, mutta eivät ole juurikaan saaneet turvallisuusjohtamiseen liittyvää koulutusta. Esimiesten alaisiin kohdistuu väkivaltaa usein. Esimiesten mukaan työntekijät kokevat viikoittain asiakkaan heihin kohdistavaa henkistä väkivaltaa. Fyysisiä väkivallan tekoja sijaishuollon laitoksissa tapahtuu kuukausittain. Esimiehet pitävät tärkeimpänä työnhallintaan liittyvänä ja väkivaltaa ehkäisevänä menetelmänä perehdytystä ja koulutusta. Muita jokapäiväisessä toiminnassa ilmeneviä toimintoja väkivaltatilanteiden ehkäisemiseksi ovat selkeät toiminta-ohjeet, tiedonkulku, tilanteiden ennakointi ja selkeät säännöt. Myös työvuorosuunnittelulla, hyvillä vuorovaikutustaidoilla sekä asiakasta kunnioittavalla kohtaamisella nähdään olevan merkitystä väkivallan hallinnassa ja ennaltaehkäisemisessä.
Yksiköiden kehittämistarpeiksi osoittautuivat koulutukseen, henkilöstöresursseihin, toimintaohjeista keskustelemiseen, asiakkaan kohtaamiseen, fyysisiin tilaratkaisuihin sekä tilanteiden jälkipuinnin osaamiseen liittyvät asiat.
Tärkeimpien johtopäätöksien mukaan esimiehet ovat sisäistäneet hyvin työturvallisuuslain sisältämät velvoitteet, mutta kehittämistyö yksiköissä on liian vähäistä ja turvallisuusasioiden käsittelyn laatuun tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Myös lasten ja heidän läheistensä kanssa tapahtuvan keskustelun ja yhteistyön merkitystä myönteisen ilmapiirin luomiseksi tulisi korostaa työväkivallan ennaltaehkäisykeinona.
Asiasanat: sijaishuolto, lastensuojelu, väkivalta, työpaikkaväkivalta, työturvallisuus, esimiestyö, vuorovaikutus, kohtaaminen ja perehdyttäminen.