Tutkimus kemiallisista lämpöpakkauksista
Paukkunen, Heikki (2010)
Paukkunen, Heikki
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112315112
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112315112
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Tarkoituksena oli tutkia markkinoilta löytyviä kemialliseen reaktioon perustuvia lämpöpakkauksia ja kemikaaleja, jotka reagoivat kiivaasti veden kanssa muodostaen paljon lämpöä. Haluttujen lämmityspakkausten piti lämmittää kehoa ainakin 15–30 minuuttia ja viivyttää hypotermian syntymistä.
Työssä tutkittiin natriumasetaatti- ja rautajauhelämpöpakkauksia yksinkertaisilla laboratoriotesteillä. Lisäksi kerrottiin yleisesti poltetusta kalkista ja alumiinikloridista, ja pohdittiin mahdollisia parannuskeinoja rautajauhelämpöpakkauksiin.
Tutkitut markkinoilta löytyvät lämpöpakkaukset eivät vastanneet odotuksia. Sekä natriumasetaatti-pakkauksissa että rautajauhelämpöpakkauksissa oli heikkouksia, joiden takia pakkaukset eivät ole sellaisenaan tarpeeksi tehokkaita auttamaan esimerkiksi veden varaan joutuneita kalastajia. Natriumasetaatti-pakkaukset lämpenivät todella nopeasti, mutta alijäähtyminen laukesi pakkasessa. Markkinoilla olevat rautajauhepakkaukset eivät toimineet veden alla kunnolla.
Rautajauhepohjaisen lämpöpakkauksen tuotekehittely on yksi vaihtoehto. Pakkausten pitää lämmetä paljon nopeammin ja toimia veden alla. Toisena vaihtoehtona on poltetun kalkin reaktio veden kanssa. Voimakkaasti eksotermistä reaktiota voi kokeilla vaihtoehtona lämpöpakkauksen lämmönlähteeksi. Kummassakin tapauksessa vaaditaan tarkempia laboratoriokokeita, teoreettisempaa pohdintaa ja lisää aikaa kemikaalien reaktioiden tutkimiseen. Poltetun kalkin jatkotutkimuksissa on mietittävä tarkoin myös turvallisuusseikkoja.
Tarkoituksena oli tutkia markkinoilta löytyviä kemialliseen reaktioon perustuvia lämpöpakkauksia ja kemikaaleja, jotka reagoivat kiivaasti veden kanssa muodostaen paljon lämpöä. Haluttujen lämmityspakkausten piti lämmittää kehoa ainakin 15–30 minuuttia ja viivyttää hypotermian syntymistä.
Työssä tutkittiin natriumasetaatti- ja rautajauhelämpöpakkauksia yksinkertaisilla laboratoriotesteillä. Lisäksi kerrottiin yleisesti poltetusta kalkista ja alumiinikloridista, ja pohdittiin mahdollisia parannuskeinoja rautajauhelämpöpakkauksiin.
Tutkitut markkinoilta löytyvät lämpöpakkaukset eivät vastanneet odotuksia. Sekä natriumasetaatti-pakkauksissa että rautajauhelämpöpakkauksissa oli heikkouksia, joiden takia pakkaukset eivät ole sellaisenaan tarpeeksi tehokkaita auttamaan esimerkiksi veden varaan joutuneita kalastajia. Natriumasetaatti-pakkaukset lämpenivät todella nopeasti, mutta alijäähtyminen laukesi pakkasessa. Markkinoilla olevat rautajauhepakkaukset eivät toimineet veden alla kunnolla.
Rautajauhepohjaisen lämpöpakkauksen tuotekehittely on yksi vaihtoehto. Pakkausten pitää lämmetä paljon nopeammin ja toimia veden alla. Toisena vaihtoehtona on poltetun kalkin reaktio veden kanssa. Voimakkaasti eksotermistä reaktiota voi kokeilla vaihtoehtona lämpöpakkauksen lämmönlähteeksi. Kummassakin tapauksessa vaaditaan tarkempia laboratoriokokeita, teoreettisempaa pohdintaa ja lisää aikaa kemikaalien reaktioiden tutkimiseen. Poltetun kalkin jatkotutkimuksissa on mietittävä tarkoin myös turvallisuusseikkoja.