Eristerapatun seinärakenteen vaihtaminen ulkonäöllisesti vastaavaan rakenteeseen
Korhonen, Joonas (2010)
Korhonen, Joonas
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112215046
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112215046
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin Raitayhtiöt Oy:lle. Työssä pyrittiin hakemaan vaihtoehtoisia rakenneratkaisuja toteuttaa rapattu pinta saneerauskohteessa. Lähtökohtana työssä on, että rakennushankkeen aikana havaitaan rakennuksen sisäkuoren epäsuoruus tai liian ohut paksuus, joista aiheutuu urakoisijalle ja tilaajalle ylimääräisiä kustannuksia.
Työssä tehtävä tutkimus rajattiin koskemaan 1960- ja 1970-luvuilla tuotettua asuinraken-nuskantaa, jossa toteutetaan julkisivun uusimishanke eristerappausmenetelmällä.
Työ toteutettiin yksinkertaistamalla 1960- ja 1970-lukujen asuinkerrostalojen yleisimmät rakenneratkaisut mallikerrostaloon, jossa määrät olivat mitattavissa ja mahdolliset muutokset pystyttiin mittamaan ja hinnoittelemaan.
Työn tuloksena syntyi neljä vertailukelpoista rakenneratkaisua, kaksi eristerapattua ja kaksi levyrapattua. Rakenneratkaisuja verrattiin urakoitsijan näkökulmasta taloudellisin näkökulmin, aikataulujen kautta ja käytettävissä olevien resurssien avulla.
Lopputuloksena syntyivät vertailukelpoiset kustannukset kullekin rakenneratkaisulle, joita verrattiin keskenään eri muuttujien vallitessa. Halvimmaksi rakenneratkaisuksi osoittautui lähtötilanteen mukainen eristerapattu ratkaisu, kun sisäkuoren epätasaisuus pysyy riittävän pienissä määrissä. Lopputulos ei kuitenkaan ole aukoton, sillä tiettyjen muuttujien vallitessa edullisimmaksi tai ainoaksi toteutuskelpoiseksi ratkaisuksi nousi levyrappaus.
Työssä tehtävä tutkimus rajattiin koskemaan 1960- ja 1970-luvuilla tuotettua asuinraken-nuskantaa, jossa toteutetaan julkisivun uusimishanke eristerappausmenetelmällä.
Työ toteutettiin yksinkertaistamalla 1960- ja 1970-lukujen asuinkerrostalojen yleisimmät rakenneratkaisut mallikerrostaloon, jossa määrät olivat mitattavissa ja mahdolliset muutokset pystyttiin mittamaan ja hinnoittelemaan.
Työn tuloksena syntyi neljä vertailukelpoista rakenneratkaisua, kaksi eristerapattua ja kaksi levyrapattua. Rakenneratkaisuja verrattiin urakoitsijan näkökulmasta taloudellisin näkökulmin, aikataulujen kautta ja käytettävissä olevien resurssien avulla.
Lopputuloksena syntyivät vertailukelpoiset kustannukset kullekin rakenneratkaisulle, joita verrattiin keskenään eri muuttujien vallitessa. Halvimmaksi rakenneratkaisuksi osoittautui lähtötilanteen mukainen eristerapattu ratkaisu, kun sisäkuoren epätasaisuus pysyy riittävän pienissä määrissä. Lopputulos ei kuitenkaan ole aukoton, sillä tiettyjen muuttujien vallitessa edullisimmaksi tai ainoaksi toteutuskelpoiseksi ratkaisuksi nousi levyrappaus.