Puolimatkan talo : Toukolakodin asumisyksikön päihdekuntoutusjakson onnistuneeseen läpikäymiseen vaikuttaneita tekijöitä
Holli, Sami; Holm, Tuomo (2010)
Holli, Sami
Holm, Tuomo
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112214952
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112214952
Tiivistelmä
Toukolakoti on alkoholiongelmaansa hoitaville asunnottomille helsinkiläisille työikäisille miehille tarkoitettu asumisyksikkö. Sekä Toukolakodin organisaatiossa ilmennyt tarve, että oma kiinnostuksemme päihdetyötä, päihdekuntoutusta ja erityisesti sen tuloksellisuutta kohtaan saivat meidät valitsemaan päihdekuntoutuksen onnistumiseen mahdollisesti vaikuttavat tekijät opinnäytetyömme keskeiseksi aiheeksi.
Esittelemme opinnäytetyössämme nykyisen kunnallisen ja yksityisen päihdehuollon keskeisiä toimintamuotoja, päihdeongelmaisen asiakkaan tyypillisen reitin tai ’polun’ katkaisuhoidosta ja kuntoutuksesta itsenäiseen elämään valmentautumiseen muun muassa asumispalvelujen kautta. Empiirisen tilastollisen tutkimuksen kautta pyrimme lisäksi luomaan onnistuneen kuntoutujan profiilin.
Aineistomme perustuu Toukolakodin asiakastietoihin vuosilta 2001–2010. Menestyksellisesti Toukolakodin asumisjakson, mikä tarkoittaa tässä tapauksessa sen päätteeksi ja yhdessä sovitusti itsenäiseen asumiseen siirtymistä, läpikäyneitä vertaamme asumisensa keskeyttäneistä koottuun verrokkiryhmään. Tarkoituksemme on yrittää löytää näiden ryhmien väliltä eroavaisuuksia ja mahdollisia selittäviä tekijöitä onnistumisen ja epäonnistumisen suhteen. Tutkittavia muuttujia olivat muun muassa ikä, koulutus, asumisaika Toukolakodissa, aktiivisuus, sosiaalisten verkostojen laajuus, päihdehistoria, kuntoutukseen hakeutumisen syy, työ- tai opiskelutilanne sekä jonotusaika. Opinnäytetyömme teoreettisena viitekehyksenä toimivat päihdepalvelujärjestelmä, yhteisöhoidolliset menetelmät päihdekuntoutuksessa sekä alkoholiriippuvuutta aiheuttavat tekijät.
Tilastollisen analyysin perusteella päihdekuntoutujan aktiivisuus yhteisössä ja vastuuttaminen näyttävät tilastollista merkitsevyyttä kuntoutusjakson onnistuneesti läpikäyneillä. Myös mahdollinen työllistyminen tai opiskelemaan pääsy kuntoutusjakson aikana vaikuttavat selittävän menestyksellistä kuntoutusta.
Tutkimustuloksemme vahvistavat sitä käsitystä, että Toukolakodin on syytä jatkossakin tukea ja kannustaa asiakkaitaan aktiivisuuteen niin asumisyhteisössään kuin sen ulkopuolellakin.
Esittelemme opinnäytetyössämme nykyisen kunnallisen ja yksityisen päihdehuollon keskeisiä toimintamuotoja, päihdeongelmaisen asiakkaan tyypillisen reitin tai ’polun’ katkaisuhoidosta ja kuntoutuksesta itsenäiseen elämään valmentautumiseen muun muassa asumispalvelujen kautta. Empiirisen tilastollisen tutkimuksen kautta pyrimme lisäksi luomaan onnistuneen kuntoutujan profiilin.
Aineistomme perustuu Toukolakodin asiakastietoihin vuosilta 2001–2010. Menestyksellisesti Toukolakodin asumisjakson, mikä tarkoittaa tässä tapauksessa sen päätteeksi ja yhdessä sovitusti itsenäiseen asumiseen siirtymistä, läpikäyneitä vertaamme asumisensa keskeyttäneistä koottuun verrokkiryhmään. Tarkoituksemme on yrittää löytää näiden ryhmien väliltä eroavaisuuksia ja mahdollisia selittäviä tekijöitä onnistumisen ja epäonnistumisen suhteen. Tutkittavia muuttujia olivat muun muassa ikä, koulutus, asumisaika Toukolakodissa, aktiivisuus, sosiaalisten verkostojen laajuus, päihdehistoria, kuntoutukseen hakeutumisen syy, työ- tai opiskelutilanne sekä jonotusaika. Opinnäytetyömme teoreettisena viitekehyksenä toimivat päihdepalvelujärjestelmä, yhteisöhoidolliset menetelmät päihdekuntoutuksessa sekä alkoholiriippuvuutta aiheuttavat tekijät.
Tilastollisen analyysin perusteella päihdekuntoutujan aktiivisuus yhteisössä ja vastuuttaminen näyttävät tilastollista merkitsevyyttä kuntoutusjakson onnistuneesti läpikäyneillä. Myös mahdollinen työllistyminen tai opiskelemaan pääsy kuntoutusjakson aikana vaikuttavat selittävän menestyksellistä kuntoutusta.
Tutkimustuloksemme vahvistavat sitä käsitystä, että Toukolakodin on syytä jatkossakin tukea ja kannustaa asiakkaitaan aktiivisuuteen niin asumisyhteisössään kuin sen ulkopuolellakin.