Kohtaus. - nuorten ja päättäjien välinen keskustelutilaisuus : Kehittämisarviointi kuulemispäivän järjestämisestä Äänekoskella
Isokääntä, Juho (2010)
Isokääntä, Juho
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112214923
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112214923
Tiivistelmä
Äänekoskella järjestettiin nuorten ja päättäjien välinen keskustelutilaisuus. Kyseessä oli ensimmäinen vuosittainen nuorten kunnallinen kuuleminen. Kuulemistilaisuudesta on tarkoitus tulla pysyvä käytäntö, jolla kunnan on mahdollista kuulla 13 -18-vuotiaita kuntalaisia. Tilaisuus on osa lapsi- ja nuorisopoliitti-sen kehittämisohjelman mukaista 5-17 -vuotiaiden kuulemis- ja vaikuttamisjärjestelmää, jollainen tulisi kaikissa kunnissa olla käytössä vuoden 2010 loppuun mennessä. Toteutin Äänekoskella tähän liittyvän suuntautumisen projektin, jota jatkoin järjestämällä kyseisen tilaisuuden. Tilaajan huolenaiheena oli, etteivät tilaisuudesta saadut kokemukset jäisi kuntaan, vaan karkaisi projektin loputtua. Sovimme, että teen saatujen kokemusten pohjalta ohjeistuksen, joka jää kuntaan henkilöille, jotka seuraavaa tilaisuutta ovat järjestämässä. Sovimme, että tekisin arviointitutkimuksen järjestetystä tilaisuudesta ja tuottaisin ohjeistuksen arviointiini tukeutuen. Tilaaja painotti vahvasti reflektoivaa otetta ja pyysi huolehtimaan kunnan työntekijät mukaan prosessiin. Sain vapaat kädet toteuttaa arvioinnin parhaaksi katsomallani tavalla.
Opinnäytetyöni on arviointitutkimus, jonka tarkoitus on tuottaa tietoa ohjeistusta, eli produktia varten. Käytän arvioinnin yläkäsitteenä termiä kehittämisarviointi. Kehittämisarviointi otsakkeen alla toteutan kahden tyyppistä arviointia, prosessiarviointia ja tapahtuman arviointia. Kehittämisarvioinnin tulos on tuotettu ohjeistus. Sen aineistoa on pohdinta, joka on tuotettu näillä kahdella alisteisella arvioinnilla.
Prosessiarvioinnin tarkoitus on kuvata tapahtuman järjestämiseen liittyvä prosessi ja pohtia kuinka prosessi voidaan toteuttaa paremmin. Sen aineistoja ovat pitämäni arviointipäiväkirja ja sähköpostit prosessin ajalta. Prosessiarvioinnin toinen keskeinen aineisto on fokusryhmästä tekemäni muistiinpa-not. Fokusryhmän pidin tapahtuman jälkeen kunnan nuorisotyöntekijöille ja kahdelle viranhaltijalle.
Tapahtuman arvioinnin tarkoitus on selvittää, oliko järjestetty tapahtuma tarkoituksen mukainen, eli tukiko se nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia kunnassa. Sen aineistot ovat tilaisuudessa kerätyt palautelomakkeet, sekä päättäjille toteutettu internetkysely.
Olen joissain kohdin astunut ulos arviointitutkimuksen raameista, kun olen pyrkinyt selvittämään, min-kälaista ohjeistusta kunnassa kaivataan. Olen myös pyrkinyt selvittämään nuorten ja päättäjien toiveita tulevien kuulemistilaisuuksien suhteen, jotta voisin ne ottaa ohjeistuksessa huomioon. Arvioinnin lähtö-kohtana oli aluksi, että arvioin nyt käytettyä kuulemisen menetelmää ja annan selkeät ohjeet sen toteut-tamiseksi. Myöhemmin kuitenkin kunnan työntekijät, sekä monet päättäjät ilmaisivat halunsa kokeilla myös muita kuulemisen menetelmiä. Näin ollen ohjeistuksen sisältö on yleisluontoisempi ja sen sisäl-töä voidaan soveltaa muitakin kuulemisen menetelmiä käytettäessä. Ohjeistus jättää kunnan työnteki-jöille vapaat kädet soveltaa ohjeita, kuten parhaaksi näkevät.
Monet kunnat Äänekosken lisäksi etsivät nykyään keinoja toteuttaa lakisääteistä nuorten kuulemista. Uskon, että tekemäni arviointi olisi hyvää aineistoa vertailuanalyysiin, eli benchmarkingiin. Vastaavan-laista arvioinnin asetelmaa voitaisiin kokeilla myös muissa kunnissa, kun etsitään paikkakunnalle sopi-vaa nuorten kunnallisen kuulemisen mallia.
Opinnäytetyöni on arviointitutkimus, jonka tarkoitus on tuottaa tietoa ohjeistusta, eli produktia varten. Käytän arvioinnin yläkäsitteenä termiä kehittämisarviointi. Kehittämisarviointi otsakkeen alla toteutan kahden tyyppistä arviointia, prosessiarviointia ja tapahtuman arviointia. Kehittämisarvioinnin tulos on tuotettu ohjeistus. Sen aineistoa on pohdinta, joka on tuotettu näillä kahdella alisteisella arvioinnilla.
Prosessiarvioinnin tarkoitus on kuvata tapahtuman järjestämiseen liittyvä prosessi ja pohtia kuinka prosessi voidaan toteuttaa paremmin. Sen aineistoja ovat pitämäni arviointipäiväkirja ja sähköpostit prosessin ajalta. Prosessiarvioinnin toinen keskeinen aineisto on fokusryhmästä tekemäni muistiinpa-not. Fokusryhmän pidin tapahtuman jälkeen kunnan nuorisotyöntekijöille ja kahdelle viranhaltijalle.
Tapahtuman arvioinnin tarkoitus on selvittää, oliko järjestetty tapahtuma tarkoituksen mukainen, eli tukiko se nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia kunnassa. Sen aineistot ovat tilaisuudessa kerätyt palautelomakkeet, sekä päättäjille toteutettu internetkysely.
Olen joissain kohdin astunut ulos arviointitutkimuksen raameista, kun olen pyrkinyt selvittämään, min-kälaista ohjeistusta kunnassa kaivataan. Olen myös pyrkinyt selvittämään nuorten ja päättäjien toiveita tulevien kuulemistilaisuuksien suhteen, jotta voisin ne ottaa ohjeistuksessa huomioon. Arvioinnin lähtö-kohtana oli aluksi, että arvioin nyt käytettyä kuulemisen menetelmää ja annan selkeät ohjeet sen toteut-tamiseksi. Myöhemmin kuitenkin kunnan työntekijät, sekä monet päättäjät ilmaisivat halunsa kokeilla myös muita kuulemisen menetelmiä. Näin ollen ohjeistuksen sisältö on yleisluontoisempi ja sen sisäl-töä voidaan soveltaa muitakin kuulemisen menetelmiä käytettäessä. Ohjeistus jättää kunnan työnteki-jöille vapaat kädet soveltaa ohjeita, kuten parhaaksi näkevät.
Monet kunnat Äänekosken lisäksi etsivät nykyään keinoja toteuttaa lakisääteistä nuorten kuulemista. Uskon, että tekemäni arviointi olisi hyvää aineistoa vertailuanalyysiin, eli benchmarkingiin. Vastaavan-laista arvioinnin asetelmaa voitaisiin kokeilla myös muissa kunnissa, kun etsitään paikkakunnalle sopi-vaa nuorten kunnallisen kuulemisen mallia.