Osastonhoitajien näkemyksiä muutosjohtamisesta Kolmiosairaalaan muutettaessa
Hiltunen, Laura; Kallioinen, Sanna (2010)
Hiltunen, Laura
Kallioinen, Sanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112114895
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112114895
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on osa Kolmiosairaala-hanketta, joka on Laurea-ammattikorkeakoulun Otaniemen toimipisteen ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) yhteistyöhanke. Hankkeen tavoitteena on edistää asiakasvetoista hyvinvointia ja terveyttä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Kolmiosairaalaan siirtyvien osastojen osastonhoitajien näkemyksiä muutoksesta ja muutosjohtamisesta Kolmiosairaalaan muutettaessa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää muutosprosessissa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastateltavat olivat Meilahden sisätautien osastojen osastonhoitajia, jotka siirtyvät osastonhoitajiksi valmistuvaan Kolmiosairaalaan. Analysointimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimustuloksissa tuli ilmi erityisesti viestinnän ja suunnitteluun osallistumisen merkitys. Osastonhoitajat kuvasivat rooliaan muutosjohtamisessa ennen kaikkea viestinviejinä, mutta myös muutoksen toteutuksen johtajina ja ohjaajina toimimisessa. Onnistuessaan viestinnän nähtiin edistävän muutosjohtamista ja puutteellisena puolestaan vaikeuttavan johtamista.
Edistäviä tekijöitä, joita osastonhoitajat kuvasivat, olivat asennoituminen muutokseen, yhteis-työn ja esimiesten tuen tärkeys muutoksen aikana, pelisääntöjen ja prosessien selkeys sekä selkeä aikatauluttaminen ja organisointi. Onnistuessaan nämä asiat toimivat edistävinä tekijöinä, puutteellisina ne sen sijaan lähinnä vaikeuttivat muutosjohtamista ja toimivat estävinä tekijöinä. Estävinä tekijöinä osastonhoitajat näkivät lisäksi itsetuntemuksen puutteen ja jaksamattomuuden työssään sekä resurssien riittämättömyyden.
Tämän opinnäytetyön pohjalta heräsi monia jatkotutkimusideoita. Olisi mielenkiintoista tietää, miten muutosjohtaminen onnistui Kolmiosairaalaan muutettaessa, millaisia keinoja osastonhoitajat käyttivät estääkseen estäviä tekijöitä ja miten muutosjohtajuutta edistävät tekijät onnistuivat. Olisi kiinnostavaa tehdä myös verrokkitutkimus, eroavatko eri sairaanhoitopiirissä osastonhoitajien näkemykset muutosjohtamisesta.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastateltavat olivat Meilahden sisätautien osastojen osastonhoitajia, jotka siirtyvät osastonhoitajiksi valmistuvaan Kolmiosairaalaan. Analysointimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimustuloksissa tuli ilmi erityisesti viestinnän ja suunnitteluun osallistumisen merkitys. Osastonhoitajat kuvasivat rooliaan muutosjohtamisessa ennen kaikkea viestinviejinä, mutta myös muutoksen toteutuksen johtajina ja ohjaajina toimimisessa. Onnistuessaan viestinnän nähtiin edistävän muutosjohtamista ja puutteellisena puolestaan vaikeuttavan johtamista.
Edistäviä tekijöitä, joita osastonhoitajat kuvasivat, olivat asennoituminen muutokseen, yhteis-työn ja esimiesten tuen tärkeys muutoksen aikana, pelisääntöjen ja prosessien selkeys sekä selkeä aikatauluttaminen ja organisointi. Onnistuessaan nämä asiat toimivat edistävinä tekijöinä, puutteellisina ne sen sijaan lähinnä vaikeuttivat muutosjohtamista ja toimivat estävinä tekijöinä. Estävinä tekijöinä osastonhoitajat näkivät lisäksi itsetuntemuksen puutteen ja jaksamattomuuden työssään sekä resurssien riittämättömyyden.
Tämän opinnäytetyön pohjalta heräsi monia jatkotutkimusideoita. Olisi mielenkiintoista tietää, miten muutosjohtaminen onnistui Kolmiosairaalaan muutettaessa, millaisia keinoja osastonhoitajat käyttivät estääkseen estäviä tekijöitä ja miten muutosjohtajuutta edistävät tekijät onnistuivat. Olisi kiinnostavaa tehdä myös verrokkitutkimus, eroavatko eri sairaanhoitopiirissä osastonhoitajien näkemykset muutosjohtamisesta.