Katse kipsissä : tutkimus hammastekniikan opiskelijoiden näkökyvyn vaikutuksesta työn laatuun
Palmu, Jenni; Ruokolainen, Henna (2010)
Palmu, Jenni
Ruokolainen, Henna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111514466
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111514466
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko eri näön eri osa-alueiden toimivuudella vaikutusta hammastekniikan opiskelijoiden työn laatuun. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia vaikuttaako koulutuksen tuoma kokemus työtuloksiin enemmän kuin näkökyvyn laatu. Näihin tutkimusongelmiin vastaamalla pyrittiin selvittämään, onko hammastekniikan koulutusohjelmaan pyrkiville perusteltua asettaa näkövaatimukset.
Työ on toteutettu yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun hammastekniikan koulutusohjelman kanssa. Työ on laadultaan kvantitatiivinen. Tutkimusjoukko muodostui 25 hammastekniikan opiskelijasta. Tutkittavista 13 oli opintojensa loppusuoralla ja 12 oli juuri aloittanut opintonsa. Tutkimusaineisto koostui hammastekniikan opiskelijoille suoritettujen näöntutkimusten tuloksista. Saatuja tuloksia verrattiin opiskelijoiden työn laatua kuvaaviin arvosanoihin. Kokemuksen vaikutusta työn laatuun tutkittiin vertailemalla ryhmien näöntutkimustulosten ja arvosanojen keskiarvoja keskenään. Tulosten analysointi suoritettiin SPSS-ohjelman avulla.
Tutkimustulosten mukaan tutkittujen näön eri osa-alueiden toimivuudella ei ollut vaikutusta työn laatuun. Tutkimus antoi kuitenkin viitteitä siitä, että pidempään alaa opiskelleiden näkö oli rasittuneempi kuin juuri opintonsa aloittaneilla opiskelijoilla. Verrattaessa ryhmien stereonäön ja arvosanojen keskiarvoja saatiin tutkimustulos, jonka mukaan kokemus vaikutti arvosanaan enemmän kuin stereonäkö.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, ettei tutkimus anna perusteita asettaa näkövaatimuksia hammastekniikan koulutusohjelmaan pyrkiville. Hammastekniikan opiskelijat voisivat kuitenkin hyötyä siitä, että heidän tietouttaan hammasteknikon työn rasittavuudesta näön käytön kannalta lisättäisiin. Lisäksi opiskelijoita tulisi kannustaa selvittämään näkötilanteensa ja hakemaan ratkaisuja näkötarpeisiinsa.
Työ on toteutettu yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun hammastekniikan koulutusohjelman kanssa. Työ on laadultaan kvantitatiivinen. Tutkimusjoukko muodostui 25 hammastekniikan opiskelijasta. Tutkittavista 13 oli opintojensa loppusuoralla ja 12 oli juuri aloittanut opintonsa. Tutkimusaineisto koostui hammastekniikan opiskelijoille suoritettujen näöntutkimusten tuloksista. Saatuja tuloksia verrattiin opiskelijoiden työn laatua kuvaaviin arvosanoihin. Kokemuksen vaikutusta työn laatuun tutkittiin vertailemalla ryhmien näöntutkimustulosten ja arvosanojen keskiarvoja keskenään. Tulosten analysointi suoritettiin SPSS-ohjelman avulla.
Tutkimustulosten mukaan tutkittujen näön eri osa-alueiden toimivuudella ei ollut vaikutusta työn laatuun. Tutkimus antoi kuitenkin viitteitä siitä, että pidempään alaa opiskelleiden näkö oli rasittuneempi kuin juuri opintonsa aloittaneilla opiskelijoilla. Verrattaessa ryhmien stereonäön ja arvosanojen keskiarvoja saatiin tutkimustulos, jonka mukaan kokemus vaikutti arvosanaan enemmän kuin stereonäkö.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, ettei tutkimus anna perusteita asettaa näkövaatimuksia hammastekniikan koulutusohjelmaan pyrkiville. Hammastekniikan opiskelijat voisivat kuitenkin hyötyä siitä, että heidän tietouttaan hammasteknikon työn rasittavuudesta näön käytön kannalta lisättäisiin. Lisäksi opiskelijoita tulisi kannustaa selvittämään näkötilanteensa ja hakemaan ratkaisuja näkötarpeisiinsa.