Ikääntyneiden alaraajojen eksentrinen lihasvoimaharjoittelu
Pimiä, Juho-Matti; Kauranen, Wille; Repo, Tuomas (2010)
Pimiä, Juho-Matti
Kauranen, Wille
Repo, Tuomas
Saimaan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111214431
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111214431
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia eksentrisen lihastyön vaikutuksia verrattuna perinteiseen kuntosaliharjoitteluun ikääntyneillä. Lisäksi tutkittiin harjoittelun aiheuttamien fysiologisten muutosten vaikutusta ikääntyneiden toimintakykyyn arjessa ja heidän omia kokemuksia harjoittelun vaikutuksista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selventää eksentrisen harjoittelun vaikutukset ikääntyneiden liikuntakykyyn, tasapainoon, alaraajojen voimantuottoon sekä antropometrisiin muutoksiin kehon lihaksistossa.
Tutkimusryhmä (N=16) jaettiin eksentriseen (n1=6) ja kuntosaliryhmään (n2=8) alkumittausten jälkeen. Tämän jälkeen ryhmät suorittivat ohjatusti kaksi kertaa viikossa kymmenen viikon ajan progressiivisesti etenevää harjoitusohjelmaa. Eksentrisen ryhmän harjoitusohjelma koostui Metitur Oy:n Eccentric Trainer -laitteella suoritetusta harjoittelusta ja kuntosaliryhmän harjoitusohjelma perinteisestä kuntosaliharjoittelusta. Ryhmäläisiä ohjeistettiin lopettamaan muu alaraajoja kehittävä harjoittelu kymmenen viikon intervention aikana. Loppumittaukset suoritettiin intervention loputtua seuraavan viiden päivän aikana. Intervention aikana eksentrisessä ryhmässä oli katoa (n=2), ja heidän tuloksia ei otettu mukaan tulosten analysointiin.
Tutkimuksen alku- ja loppumittaukset koostuivat laboratorio-olosuhteissa suoritetuista mittauksista sekä tutkimukseen osallistuvien henkilöiden sen hetkisestä koetusta subjektiivisesta fyysisestä toimintakyvystä. Mittaukset sisälsivät kehonkoostumusmittauksen, dynaamisen sekä staattisen tasapainon, kahdenkymmenen metrin liikkumiskykytestin sekä alaraajojen isometrisen ojennusvoiman. Mittauksissa saatuja tuloksia verrattiin ryhmien sekä alku- ja loppumittausten välillä tarkoituksena selvittää onko eksentrinen alaraajaharjoittelu vaikutuksiltaan hyödyllisempää ikääntyneillä verrattuna perinteiseen kuntosaliharjoitteluun.
Tilastollinen analyysi suoritettiin SPSS 17.0 -ohjelmalla. Tutkimuksessa tilastollisen merkitsevyyden raja oli p<0,05. Ikääntyneiden eksentrisellä alaraajaharjoittelulla ei ollut tilastollisesti merkitsevää muutosta, josta olisi hyötyä liikkumiskykyyn, tasapainoon tai alaraajojen voimantuottoon eikä subjektiivisiin kokemuksiin toimintakyvystä alku- ja loppumittausten välillä.
Saadut tulokset eivät ole yleistettävissä pienen otoskoon takia. Jatkotutkimuksia tarvitaan selvittämään, onko eksentrisellä alaraajaharjoittelulla vaikutusta ikääntyneiden toimintakykyyn ja arjessa selviytymiseen.
Tutkimusryhmä (N=16) jaettiin eksentriseen (n1=6) ja kuntosaliryhmään (n2=8) alkumittausten jälkeen. Tämän jälkeen ryhmät suorittivat ohjatusti kaksi kertaa viikossa kymmenen viikon ajan progressiivisesti etenevää harjoitusohjelmaa. Eksentrisen ryhmän harjoitusohjelma koostui Metitur Oy:n Eccentric Trainer -laitteella suoritetusta harjoittelusta ja kuntosaliryhmän harjoitusohjelma perinteisestä kuntosaliharjoittelusta. Ryhmäläisiä ohjeistettiin lopettamaan muu alaraajoja kehittävä harjoittelu kymmenen viikon intervention aikana. Loppumittaukset suoritettiin intervention loputtua seuraavan viiden päivän aikana. Intervention aikana eksentrisessä ryhmässä oli katoa (n=2), ja heidän tuloksia ei otettu mukaan tulosten analysointiin.
Tutkimuksen alku- ja loppumittaukset koostuivat laboratorio-olosuhteissa suoritetuista mittauksista sekä tutkimukseen osallistuvien henkilöiden sen hetkisestä koetusta subjektiivisesta fyysisestä toimintakyvystä. Mittaukset sisälsivät kehonkoostumusmittauksen, dynaamisen sekä staattisen tasapainon, kahdenkymmenen metrin liikkumiskykytestin sekä alaraajojen isometrisen ojennusvoiman. Mittauksissa saatuja tuloksia verrattiin ryhmien sekä alku- ja loppumittausten välillä tarkoituksena selvittää onko eksentrinen alaraajaharjoittelu vaikutuksiltaan hyödyllisempää ikääntyneillä verrattuna perinteiseen kuntosaliharjoitteluun.
Tilastollinen analyysi suoritettiin SPSS 17.0 -ohjelmalla. Tutkimuksessa tilastollisen merkitsevyyden raja oli p<0,05. Ikääntyneiden eksentrisellä alaraajaharjoittelulla ei ollut tilastollisesti merkitsevää muutosta, josta olisi hyötyä liikkumiskykyyn, tasapainoon tai alaraajojen voimantuottoon eikä subjektiivisiin kokemuksiin toimintakyvystä alku- ja loppumittausten välillä.
Saadut tulokset eivät ole yleistettävissä pienen otoskoon takia. Jatkotutkimuksia tarvitaan selvittämään, onko eksentrisellä alaraajaharjoittelulla vaikutusta ikääntyneiden toimintakykyyn ja arjessa selviytymiseen.