Kryosäilytysmenetelmän kehittäminen pensasmustikalle
Pantsu, Heidi (2010)
Pantsu, Heidi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111214404
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111214404
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli luoda toimiva kryosäilytysmenetelmä pensasmustikoiden (Vaccinium corymbosum L.) silmuille. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus eli MTT ja työ toteutettiin MTT:n tiloissa Laukaan toimipisteessä. Koska pensasmustikalle ei ollut aiemmin testattu MTT:lla mitään kryosäilytysmenetelmää, päätettiin sille kokeilla muunneltua pisara-vitrifikaatiomenetelmää, joka on MTT:lla käytössä esimerkiksi mansikalla ja vadelmalla. Menetelmän kehitystä varten valittiin kolme lajiketta, joiden in vitro -viljelmistä eristettyjä silmuja käytettiin kokeissa. Optimoitavia muuttujia olivat silmun tyyppi ja koko, silmujen eristämispäivä, aktiivihiilen käyttö esikäsittelyalustalla ja esikäsittelyn välttämättömyys, sokerikäsittelyt sekä PVS2
(plant vitrification solution 2) -käsittelyaika. Työn aikana silmuja eristettiin sekä maanantaisin että perjantaisin, yhteensä noin 1200 kappaletta. Hankasilmujen pienen koon vuoksi päädyttiin eristämään vain kärkisilmuja, jotka olivat kooltaan 0,5–1,0 mm. Kokeet aloitettiin optimoimalla PVS2-käsittelyaika kahden koe-erän avulla. Koe-erissä
testattiin neljää eri PVS2-käsittelyaikaa (30–60 min) kahdella lajikkeella. Parhaisiin tuloksiin molemmilla
lajikkeilla päästiin 60 minuutin käsittelyajalla. Aktiivihiiltä sisältävän ja aktiivihiilettömän esikäsittelyn
eroja ja esikäsittelyn välttämättömyyttä testattiin ja tulokseksi saatiin, että pensasmustikoiden silmut kannattaa eristää perjantaina ja esikäsitellä kolmen vuorokauden ajan aktiivihiiltä sisältämättömällä sakkaroosipohjaisella esikäsittelyalustalla. Lisäksi ne hyötyvät kasvavasta sokerikonsentraatiosta eli ne tulisi käsitellä vuorokauden ajan kullakin kolmesta sakkaroosipohjaisesta sokerialustasta,
joiden konsentraatiot ovat 0,25 M, 0,50 M ja 0,75 M.
Työn aikana ongelmiksi muodostuivat versoontuneiden silmujen luokitus, jossa ei ollut huomioitu joidenkin lajikkeiden punasävytteisyyttä, sekä kalluksen muodostus. Täydentävät kokeet olisivat tarpeen, mutta tulokseksi saatiin kuitenkin menetelmä, jolla pensasmustikan silmut saadaan kryosäilytettyä.
(plant vitrification solution 2) -käsittelyaika. Työn aikana silmuja eristettiin sekä maanantaisin että perjantaisin, yhteensä noin 1200 kappaletta. Hankasilmujen pienen koon vuoksi päädyttiin eristämään vain kärkisilmuja, jotka olivat kooltaan 0,5–1,0 mm. Kokeet aloitettiin optimoimalla PVS2-käsittelyaika kahden koe-erän avulla. Koe-erissä
testattiin neljää eri PVS2-käsittelyaikaa (30–60 min) kahdella lajikkeella. Parhaisiin tuloksiin molemmilla
lajikkeilla päästiin 60 minuutin käsittelyajalla. Aktiivihiiltä sisältävän ja aktiivihiilettömän esikäsittelyn
eroja ja esikäsittelyn välttämättömyyttä testattiin ja tulokseksi saatiin, että pensasmustikoiden silmut kannattaa eristää perjantaina ja esikäsitellä kolmen vuorokauden ajan aktiivihiiltä sisältämättömällä sakkaroosipohjaisella esikäsittelyalustalla. Lisäksi ne hyötyvät kasvavasta sokerikonsentraatiosta eli ne tulisi käsitellä vuorokauden ajan kullakin kolmesta sakkaroosipohjaisesta sokerialustasta,
joiden konsentraatiot ovat 0,25 M, 0,50 M ja 0,75 M.
Työn aikana ongelmiksi muodostuivat versoontuneiden silmujen luokitus, jossa ei ollut huomioitu joidenkin lajikkeiden punasävytteisyyttä, sekä kalluksen muodostus. Täydentävät kokeet olisivat tarpeen, mutta tulokseksi saatiin kuitenkin menetelmä, jolla pensasmustikan silmut saadaan kryosäilytettyä.