Energiapuuharvennusten tehotuntituotoksia sekä koneyrittäjien kokemuksia energiapuutyömailta hankinnan alkuvaiheessa
Jalkanen, Janne (2010)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111114390
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111114390
Tiivistelmä
Työn aihe sai alkunsa käytännön tarpeesta. Energiapuunhankinta oli uusi työlaji Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksessä vuonna 2009 ja siitä ei ollut täällä kokemusta niin konepuolella kuin toimihenkilöilläkään. Työ koostaa käytännön työmailta asioita, joiden selvittäminen parantaa energiapuuharvennusten työolosuhteiden ja taksoituksen kehittämistä, mikäli siihen koetaan tarvetta. Taksoituksen kehittäminen vaatii osaltaan oman selvityksensä.
Työssä selvitin energiapuuharvennusten tehotuntituotoksia Metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa olevilta harvestereilta mittalistojen ja kuormainvaakamittausten painojen sekä G15-tuntien eli tehoajan perusteella 17:ltä eri leimikolta. Tuotoksia vertailin aiempiin tehtyihin tutkimuksiin. Lisäksi koostin yrittäjien kokemukset ja havainnot palautekaavakkeiden, sähköpostien ja puhelinkeskustelujen avulla.
Integroidussa hakkuussa, jossa samanaikaisesti tehdään karsittua rankaa ja runkojen latvoista kokopuuta, Metsänhoitoyhdistyksen keskiraskaiden noin 15 tonnin painoisten sopimuskoneiden Ponsse H53e:n, Ponsse H60:n ja Ponsse H60:n hakkuukourien tehotuntituotos oli 6,4 m3 karsitun osan poistuman järeyden ollessa 48-68 dm3. Timberjack 1070:n 754-kouralla tuotos oli 4,0 m3 kokoluokassa 48-73 dm3.
Karsitun rangan hakkuussa luvut olivat Ponsseilla 6,3 m3, kun poistuman järeys oli 30-80 dm3 ja Timberjackilla 3,7 m3 kokoluokassa 41-55 dm3. Muiden metsänhoitoyhdistysten teettämissä opinnäytetöissä tuotostaso oli samaa luokkaa, kun taas eri tutkimuslaitosten tekemissä tuotostutkimuksissa taso oli selvästi suurempi.
Kuljettajan vaikutus tehotuntituotokseen on hyvin suuri. Ero voi olla jopa kaksinkertainen kahden eri kuljettajan välillä.
Koneyrittäjät ja koneenkuljettajat kokivat ennakkoraivauksen ja riittävän poistuman järeyden olevan tärkeimmät tekijät tuotoksen ja työolojen parantamiseksi.
Työssä selvitin energiapuuharvennusten tehotuntituotoksia Metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa olevilta harvestereilta mittalistojen ja kuormainvaakamittausten painojen sekä G15-tuntien eli tehoajan perusteella 17:ltä eri leimikolta. Tuotoksia vertailin aiempiin tehtyihin tutkimuksiin. Lisäksi koostin yrittäjien kokemukset ja havainnot palautekaavakkeiden, sähköpostien ja puhelinkeskustelujen avulla.
Integroidussa hakkuussa, jossa samanaikaisesti tehdään karsittua rankaa ja runkojen latvoista kokopuuta, Metsänhoitoyhdistyksen keskiraskaiden noin 15 tonnin painoisten sopimuskoneiden Ponsse H53e:n, Ponsse H60:n ja Ponsse H60:n hakkuukourien tehotuntituotos oli 6,4 m3 karsitun osan poistuman järeyden ollessa 48-68 dm3. Timberjack 1070:n 754-kouralla tuotos oli 4,0 m3 kokoluokassa 48-73 dm3.
Karsitun rangan hakkuussa luvut olivat Ponsseilla 6,3 m3, kun poistuman järeys oli 30-80 dm3 ja Timberjackilla 3,7 m3 kokoluokassa 41-55 dm3. Muiden metsänhoitoyhdistysten teettämissä opinnäytetöissä tuotostaso oli samaa luokkaa, kun taas eri tutkimuslaitosten tekemissä tuotostutkimuksissa taso oli selvästi suurempi.
Kuljettajan vaikutus tehotuntituotokseen on hyvin suuri. Ero voi olla jopa kaksinkertainen kahden eri kuljettajan välillä.
Koneyrittäjät ja koneenkuljettajat kokivat ennakkoraivauksen ja riittävän poistuman järeyden olevan tärkeimmät tekijät tuotoksen ja työolojen parantamiseksi.