Valttikortti – tutkimus vantaalaisten 9. -luokkalaisten kulttuurikortista 2009 – 2010
Niinivirta, Jaana (2010)
Niinivirta, Jaana
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010110314142
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010110314142
Tiivistelmä
Tutkielmatyyppisen opinnäytetyön tutkimusongelmana oli selvittää vantaalaisten yhdeksäsluokkalaisten kulttuurikortin = Valttikortin merkitystä ja sitä, miten hankkeelle kirjatut tavoitteet eli nuorten tutustuttaminen oman kunnan kulttuuritarjontaan, nuorten osallisuuden tukeminen ja nuorille suunnattujen palvelujen lisääminen toteutuvat.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mitä merkitystä Valttikortilla ja kulttuurilla on nuorille itselleen ja mitä mahdollisia muita esimerkiksi kasvatuksellisia merkityksiä aiheen viitekehyksestä nousee esille. Valttikortin kehittämisnäkökulma oli tässä työssä myös olennainen.
Vastausta tutkimusongelmaan haettiin sekä aiheen teoriaviitekehyksestä että ryhmähaastattelulla. Opinnäytetyö on laadullista tutkimusta, ja sen teoriaviitekehys perustuu nuorten vapaa-aikaa, taidekasvatusta ja sosiokulttuurista innostamista koskeviin teoksiin sekä aikaisempiin tutkimuksiin nuorten kulttuurin kuluttamisesta ja kulttuurikorteista. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kuutta vantaalaista yhdeksäsluokkalaista, jotka olivat lukuvuoden aikana olleet mukana Valttikortin osallistavassa toiminnassa. Tutkimustulosten mukaan Valttikortin alkuperäinen idea nuorten tutustuttamisesta etujen kautta oman kuntansa kulttuuritarjontaan ei toteudu toivottavasti. Etujen markkinoiminen on työlästä, nuoret kokevat usein kulttuurin ja taiteen epäkiinnostavaksi ja vaikeaksi ymmärtää. Kulttuurikorttia tulisi haastateltujen nuorten mukaan kehittää näkyvämmäksi ja sen etuja paremmiksi sekä enemmän nuorille mieleisiksi. Markkinoinnin kanavista parhaiten nuoret tavoittavat suora kontakti, ystäviltä kuuleminen ja sosiaalinen
media. Valttikortin tiedotus luokanvalvojan tunneilla ja opettajien kautta toteutuu oletettua huonommin ja jää usein hoitamatta joko koulun kiireiden takia tai riippuu opettajan omasta kiinnostuksesta kulttuuria kohtaan. Valttikortin hyvä imago parantaa tiedon perillemenoa olennaisesti. Imagon kohottamiselle on tärkeää nuorten toiveiden toteuttaminen sekä nuorten omien tapahtumien kuten Ysibileitten järjestäminen.
Valttikortin vahvin alue on tutkimuksen mukaan sen osallistavassa toiminnassa. Valttikortin kehyksessä nuorten osallisuuden tukeminen kuten taide- ja kultturikurssit sekä tapahtumien tuottaminen ovat osaltaan luomassa sosiaalistumisen ja itseilmaisun paikkoja, jossa luova tekeminen yhdistyy ystävien kanssa olemiseen ja uusien kokemusten kartuttamiseen. Kurssimuotoinen kulttuuritoiminta ja tapahtumien tuottaminen tarjoavat nuorille mahdollisuuden olla mukana vaikuttamassa oman ympäristönsä kulttuuritarjontaan. Siinä kulttuuriin kasvetaan oman tekemisen kautta.
Opinnäyteyössä vertailtiin myös kulttuurin harrastuneisuuden merkitystä Valttikortin käyttöön. Kulttuuria harrastavat ja kulttuuripalveluita ennestään käyttävät nuoret pitivät Valttikortin etuja merkityksellisempinä kuin kulttuuria harrastamattomat nuoret. Yleisesti haastattelun nuoret olivat sitä mieltä että Valttikortti antaa vaihtoehtoja vapaa-ajan tekemiselle ja tutustuttaa uusiin ihmisiin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mitä merkitystä Valttikortilla ja kulttuurilla on nuorille itselleen ja mitä mahdollisia muita esimerkiksi kasvatuksellisia merkityksiä aiheen viitekehyksestä nousee esille. Valttikortin kehittämisnäkökulma oli tässä työssä myös olennainen.
Vastausta tutkimusongelmaan haettiin sekä aiheen teoriaviitekehyksestä että ryhmähaastattelulla. Opinnäytetyö on laadullista tutkimusta, ja sen teoriaviitekehys perustuu nuorten vapaa-aikaa, taidekasvatusta ja sosiokulttuurista innostamista koskeviin teoksiin sekä aikaisempiin tutkimuksiin nuorten kulttuurin kuluttamisesta ja kulttuurikorteista. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kuutta vantaalaista yhdeksäsluokkalaista, jotka olivat lukuvuoden aikana olleet mukana Valttikortin osallistavassa toiminnassa. Tutkimustulosten mukaan Valttikortin alkuperäinen idea nuorten tutustuttamisesta etujen kautta oman kuntansa kulttuuritarjontaan ei toteudu toivottavasti. Etujen markkinoiminen on työlästä, nuoret kokevat usein kulttuurin ja taiteen epäkiinnostavaksi ja vaikeaksi ymmärtää. Kulttuurikorttia tulisi haastateltujen nuorten mukaan kehittää näkyvämmäksi ja sen etuja paremmiksi sekä enemmän nuorille mieleisiksi. Markkinoinnin kanavista parhaiten nuoret tavoittavat suora kontakti, ystäviltä kuuleminen ja sosiaalinen
media. Valttikortin tiedotus luokanvalvojan tunneilla ja opettajien kautta toteutuu oletettua huonommin ja jää usein hoitamatta joko koulun kiireiden takia tai riippuu opettajan omasta kiinnostuksesta kulttuuria kohtaan. Valttikortin hyvä imago parantaa tiedon perillemenoa olennaisesti. Imagon kohottamiselle on tärkeää nuorten toiveiden toteuttaminen sekä nuorten omien tapahtumien kuten Ysibileitten järjestäminen.
Valttikortin vahvin alue on tutkimuksen mukaan sen osallistavassa toiminnassa. Valttikortin kehyksessä nuorten osallisuuden tukeminen kuten taide- ja kultturikurssit sekä tapahtumien tuottaminen ovat osaltaan luomassa sosiaalistumisen ja itseilmaisun paikkoja, jossa luova tekeminen yhdistyy ystävien kanssa olemiseen ja uusien kokemusten kartuttamiseen. Kurssimuotoinen kulttuuritoiminta ja tapahtumien tuottaminen tarjoavat nuorille mahdollisuuden olla mukana vaikuttamassa oman ympäristönsä kulttuuritarjontaan. Siinä kulttuuriin kasvetaan oman tekemisen kautta.
Opinnäyteyössä vertailtiin myös kulttuurin harrastuneisuuden merkitystä Valttikortin käyttöön. Kulttuuria harrastavat ja kulttuuripalveluita ennestään käyttävät nuoret pitivät Valttikortin etuja merkityksellisempinä kuin kulttuuria harrastamattomat nuoret. Yleisesti haastattelun nuoret olivat sitä mieltä että Valttikortti antaa vaihtoehtoja vapaa-ajan tekemiselle ja tutustuttaa uusiin ihmisiin.