Kirjaamissihteerien perehdyttämisen onnistuminen : Case: Keski-Suomen maanmittaustoimisto
Puttonen, Heli (2010)
Puttonen, Heli
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010110114054
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010110114054
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kirjaamissihteerien perehdyttämisen onnistumista Keski-Suomen maanmittaustoimistossa ja saada selville mahdollinen lisäperehdytyksen tarve. Perehdytettävät kirjaamissihteerit siirtyivät vuoden 2010 alusta kolmesta Keski-Suomen maakunnan käräjäoikeudesta Keski-Suomen maanmittaustoimistoon Maanmittauslaitoksen palvelukseen. Siirtymisen taustalla oli valtakunnallinen muutos, jossa kiinteistöjen kirjaamisasiat siirrettiin tuomioistuinlaitokselta Maanmittauslaitokseen.
Tutkimusotteena työssä oli kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimusotteen yhdistelmä, monimenetelmäinen tutkimusote. Tällä tutkimusstrategisella valinnalla pyrittiin erilaisten tutkimusotteiden toisiaan täydentävään lopputulokseen menetelmätriangulaation kautta. Tutkimus toteutettiin keväällä 2010, jolloin yhdeksää kirjaamissihteeriä haastateltiin yksilöhaastatteluin käyttäen teemahaastattelua tutkimusmenetelmänä. Tämän jälkeen kirjaamissihteerit vastasivat kirjalliseen perehdytyksen palautekyselyyn. Lisäksi haastateltiin kolmea perehdyttäjää kokonaiskuvan saamiseksi perehdyttämisen onnistumisesta kyseisessä toimintayksikössä.
Sekä haastattelujen että kyselyn tuloksista voitiin päätellä, että kirjaamissihteerien perehdyttämisessä Keski-Suomen maanmittaustoimistossa onnistuttiin hyvin. Lisäperehdytyksen tarve painottui selvästi yleiseen tietotekniseen osaamiseen ja työssä tarvittavien eri ohjelmistojen sujuvaan hallintaan. Tuloksista nousivat esille myös vastaajien toiveet yksilökohtaisten erojen ja valmiuksien huomioimisesta perehdytyksessä sekä kiireettömän perehdytyksen tärkeys oppimisen kannalta.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää toimeksiantajaorganisaatiossa yleisesti perehdyttämisen suunnittelussa ja kehittämisessä sekä erityisesti tutkimuksen kohteena olevan yksikön kirjaamissihteerien lisäperehdytyksen suunnittelussa.
Tutkimusotteena työssä oli kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimusotteen yhdistelmä, monimenetelmäinen tutkimusote. Tällä tutkimusstrategisella valinnalla pyrittiin erilaisten tutkimusotteiden toisiaan täydentävään lopputulokseen menetelmätriangulaation kautta. Tutkimus toteutettiin keväällä 2010, jolloin yhdeksää kirjaamissihteeriä haastateltiin yksilöhaastatteluin käyttäen teemahaastattelua tutkimusmenetelmänä. Tämän jälkeen kirjaamissihteerit vastasivat kirjalliseen perehdytyksen palautekyselyyn. Lisäksi haastateltiin kolmea perehdyttäjää kokonaiskuvan saamiseksi perehdyttämisen onnistumisesta kyseisessä toimintayksikössä.
Sekä haastattelujen että kyselyn tuloksista voitiin päätellä, että kirjaamissihteerien perehdyttämisessä Keski-Suomen maanmittaustoimistossa onnistuttiin hyvin. Lisäperehdytyksen tarve painottui selvästi yleiseen tietotekniseen osaamiseen ja työssä tarvittavien eri ohjelmistojen sujuvaan hallintaan. Tuloksista nousivat esille myös vastaajien toiveet yksilökohtaisten erojen ja valmiuksien huomioimisesta perehdytyksessä sekä kiireettömän perehdytyksen tärkeys oppimisen kannalta.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää toimeksiantajaorganisaatiossa yleisesti perehdyttämisen suunnittelussa ja kehittämisessä sekä erityisesti tutkimuksen kohteena olevan yksikön kirjaamissihteerien lisäperehdytyksen suunnittelussa.