Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Rudus-konsernin siirtyminen SEPA-aikaan
Lehtinen, Nina (2010)
Lehtinen, Nina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010102513951
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010102513951
Tiivistelmä
Rudus-konsernin siirtyminen SEPA-aikaan
Tämä opinnäytetyö käsittelee SEPAa (Single Euro Payments Area) ja sen vaikutuksia Rudus-konsernin taloushallintoon ja hallinnon tietojärjestelmiin. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten Ruduksen hallinnon tietojärjestelmät päivitetään SEPA-valmiiksi, mitä vaikutuksia sillä on Ruduksen taloushallinnon rutiineihin sekä miten SEPA-projekti viedään läpi tehokkaasti ja järkevästi Ruduksen kaltaisessa yrityksessä. SEPA tarkoittaa yhtenäistä euromaksualuetta, johon kuuluvat EU-maat, ETA-maat sekä Sveitsi ja Monaco. Sen tavoitteena on tehostaa ja nopeuttaa eri maiden välistä maksuliikennettä luomalla kaikille SEPA-alueeseen kuuluville maille yhteneväiset maksamisen standardit.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu pankkien, ohjelmistotalojen, Finanssialan Keskusliiton ja Euroopan Keskuspankin internet-sivuilla julkaistuista SEPAan liittyvistä artikkeleista sekä asiantuntijoiden haastatteluista. Teoriaosuudessa selvitetään, mikä SEPA on ja mitä muutoksia se aiheuttaa muun muassa maksuliikenteelle ja korttimaksamiselle.
Tässä opinnäytetyössä käytetään kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutetaan casetutkimuksena. Tiedonkeruumenetelmänä käytetään puolistrukturoitua haastattelua eli teemahaastattelua, joka mahdollistaa keskustelunomaisen tuokion tutkijan ja haastattelijan välillä, vaikka haastattelukysymykset ovat ennalta määritellyt. Haastateltavina ovat Ruduksen SEPA-projektin projektipäällikkö, laskutus- ja luottopäällikkö, kirjanpitopäällikkö sekä kaksi IT-asiantuntijaa.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että SEPAn vaatimat IBAN-tilinumerot ja BIC-koodit tulee päivittää Rudus-konsernin suomalaisissa yhtiöissä kirjanpitojärjestelmä Wintimeen toimittajarekisteriin, matkalaskuohjelma TEMiin käyttäjien pankkitilitietoihin ja palkanlaskentaohjelma Mepcoon palkansaajien pankkitilitietoihin. Myös maksuliikenneohjelmaan tulee päivittää SEPA-versio. Tutkimuksen edetessä selvisi, että Ruduksen hallinnon tietojärjestelmissä tilinumeroiden konversiot kannattaa suorittaa konsernin pääpankkina toimivan Sampo Pankin tarjoaman konvertointipalvelun avulla. Tutkimuksesta selvisi, että menetelmät, jotka Rudus-konsernissa otettaisiin SEPAn myötä käyttöön, tehostaisivat taloushallinnon prosesseja. Erityisesti ulkomaisten ostolaskujen maksatusprosessi virtaviivaistuisi kun ne voitaisiin lähettää pankkiin samassa maksutiedostossa kotimaisten ostolaskujen kanssa. Kuitenkin SEPAn hyödyt jäävät Ruduksen suomalaisille yhtiöille melko vähäisiksi, koska ne toimivat valtaosin kotimarkkinoilla. SEPA aiheuttaa kustannuksia pakollisten järjestelmämuutosten takia, mutta pitkällä tähtäimellä säästää maksamisen kustannuksia ja työaikaa tehostuneen ulkomaanmaksatuksen takia.
Tämä opinnäytetyö käsittelee SEPAa (Single Euro Payments Area) ja sen vaikutuksia Rudus-konsernin taloushallintoon ja hallinnon tietojärjestelmiin. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten Ruduksen hallinnon tietojärjestelmät päivitetään SEPA-valmiiksi, mitä vaikutuksia sillä on Ruduksen taloushallinnon rutiineihin sekä miten SEPA-projekti viedään läpi tehokkaasti ja järkevästi Ruduksen kaltaisessa yrityksessä. SEPA tarkoittaa yhtenäistä euromaksualuetta, johon kuuluvat EU-maat, ETA-maat sekä Sveitsi ja Monaco. Sen tavoitteena on tehostaa ja nopeuttaa eri maiden välistä maksuliikennettä luomalla kaikille SEPA-alueeseen kuuluville maille yhteneväiset maksamisen standardit.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu pankkien, ohjelmistotalojen, Finanssialan Keskusliiton ja Euroopan Keskuspankin internet-sivuilla julkaistuista SEPAan liittyvistä artikkeleista sekä asiantuntijoiden haastatteluista. Teoriaosuudessa selvitetään, mikä SEPA on ja mitä muutoksia se aiheuttaa muun muassa maksuliikenteelle ja korttimaksamiselle.
Tässä opinnäytetyössä käytetään kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutetaan casetutkimuksena. Tiedonkeruumenetelmänä käytetään puolistrukturoitua haastattelua eli teemahaastattelua, joka mahdollistaa keskustelunomaisen tuokion tutkijan ja haastattelijan välillä, vaikka haastattelukysymykset ovat ennalta määritellyt. Haastateltavina ovat Ruduksen SEPA-projektin projektipäällikkö, laskutus- ja luottopäällikkö, kirjanpitopäällikkö sekä kaksi IT-asiantuntijaa.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että SEPAn vaatimat IBAN-tilinumerot ja BIC-koodit tulee päivittää Rudus-konsernin suomalaisissa yhtiöissä kirjanpitojärjestelmä Wintimeen toimittajarekisteriin, matkalaskuohjelma TEMiin käyttäjien pankkitilitietoihin ja palkanlaskentaohjelma Mepcoon palkansaajien pankkitilitietoihin. Myös maksuliikenneohjelmaan tulee päivittää SEPA-versio. Tutkimuksen edetessä selvisi, että Ruduksen hallinnon tietojärjestelmissä tilinumeroiden konversiot kannattaa suorittaa konsernin pääpankkina toimivan Sampo Pankin tarjoaman konvertointipalvelun avulla. Tutkimuksesta selvisi, että menetelmät, jotka Rudus-konsernissa otettaisiin SEPAn myötä käyttöön, tehostaisivat taloushallinnon prosesseja. Erityisesti ulkomaisten ostolaskujen maksatusprosessi virtaviivaistuisi kun ne voitaisiin lähettää pankkiin samassa maksutiedostossa kotimaisten ostolaskujen kanssa. Kuitenkin SEPAn hyödyt jäävät Ruduksen suomalaisille yhtiöille melko vähäisiksi, koska ne toimivat valtaosin kotimarkkinoilla. SEPA aiheuttaa kustannuksia pakollisten järjestelmämuutosten takia, mutta pitkällä tähtäimellä säästää maksamisen kustannuksia ja työaikaa tehostuneen ulkomaanmaksatuksen takia.