Perhetyön tarve varhaiskasvatuksessa : Varhaiskasvatushenkilöstön näkökulmia Keravalla
Vuorsalo, Tanja; Talvio, Virpi (2010)
Vuorsalo, Tanja
Talvio, Virpi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010102413922
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010102413922
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tutkielma. Opinnäytetyöprosessi alkoi talvella 2009 ja jatkui syyskuulle 2010. Työn tarkoituksena oli kartoittaa varhaiskasvatuksen perhetyön tarvetta Keravalla sekä erilaisia näkökulmia, toiveita ja odotuksia siitä. Tavoitteenamme oli tuottaa materiaalia, jota voitaisiin hyödyntää Keravalla elokuussa 2010 alkaneessa varhaiskasvatuksen perhetyön hankkeessa. Halusimme tuoda varhaiskasvatushenkilöstön äänen kuuluviin hyödynnettäväksi hanketta suunniteltaessa, toteutettaessa ja kehitettäessä. Hanke on kestoltaan kaksivuotinen ja sen aikana on tarkoitus luoda Keravan kunnallisille varhaiskasvatusyksiköille pysyvä perhetyön työskentelymalli.
Käytimme aineistonkeruumenetelmänä teemahaastatteluja, jotka toteutimme kesäkuussa 2010 ryhmähaastatteluina. Haastatteluihin osallistui yhteensä 21 työntekijää viidestä eri varhaiskasvatusyksiköstä. Haastateltavat olivat ammattinimikkeiltään lastentarhanopettajia, tai lastenhoitajia.
Saamamme tulokset luovutetaan Keravan varhaiskasvatuksen johdolle, sekä varhaiskasvatuksen perhetyön esimiehelle. Tulokset osoittivat, että varhaiskasvatuksen perhetyöntekijälle oli Keravalla selvästi tarvetta. Perheiden ongelmien koettiin lisääntyneen ja monimuotoistuneen samalla, kun ennestään olemassa olevien verkostojen resurssit koettiin liian pieniksi. Haastatteluista nousi runsaasti erilaisia toiveita ja odotuksia yhteistyöstä varhaiskasvatuksen perhetyöntekijän kanssa sekä esimerkkejä tilanteista, joissa kaivattaisiin hänen tukeaan. Varhaiskasvatuksen perhetyön toivottiin alkavan alueellisena tai pilottina joissakin varhaiskasvatusyksiköissä, jotta tukea olisi riittävästi saatavilla. Toiminnan toivotaan olevan ennaltaehkäisevää korjaavan sijaan. Perhetyöntekijän toivottiin työnsä alussa vierailevan varhaiskasvatusyksiköissä ja näkyvän arjessa esimerkiksi vanhempainilloissa. Haastatteluissa nousi esille toive työnkuvan selkeästä rajaamisesta varhaiskasvatuksen perhetyöntekijän ja muun verkoston välillä, jotta työntekijät tietävät kehen ottaa tarvittaessa yhteyttä.
Käytimme aineistonkeruumenetelmänä teemahaastatteluja, jotka toteutimme kesäkuussa 2010 ryhmähaastatteluina. Haastatteluihin osallistui yhteensä 21 työntekijää viidestä eri varhaiskasvatusyksiköstä. Haastateltavat olivat ammattinimikkeiltään lastentarhanopettajia, tai lastenhoitajia.
Saamamme tulokset luovutetaan Keravan varhaiskasvatuksen johdolle, sekä varhaiskasvatuksen perhetyön esimiehelle. Tulokset osoittivat, että varhaiskasvatuksen perhetyöntekijälle oli Keravalla selvästi tarvetta. Perheiden ongelmien koettiin lisääntyneen ja monimuotoistuneen samalla, kun ennestään olemassa olevien verkostojen resurssit koettiin liian pieniksi. Haastatteluista nousi runsaasti erilaisia toiveita ja odotuksia yhteistyöstä varhaiskasvatuksen perhetyöntekijän kanssa sekä esimerkkejä tilanteista, joissa kaivattaisiin hänen tukeaan. Varhaiskasvatuksen perhetyön toivottiin alkavan alueellisena tai pilottina joissakin varhaiskasvatusyksiköissä, jotta tukea olisi riittävästi saatavilla. Toiminnan toivotaan olevan ennaltaehkäisevää korjaavan sijaan. Perhetyöntekijän toivottiin työnsä alussa vierailevan varhaiskasvatusyksiköissä ja näkyvän arjessa esimerkiksi vanhempainilloissa. Haastatteluissa nousi esille toive työnkuvan selkeästä rajaamisesta varhaiskasvatuksen perhetyöntekijän ja muun verkoston välillä, jotta työntekijät tietävät kehen ottaa tarvittaessa yhteyttä.