Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan hirsirakennuksen seinien lisäeristäminen
Salli, Laura (2010)
Salli, Laura
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010102113897
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010102113897
Tiivistelmä
Työssä pohditaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan hirsirakennuksen seinien
lisäeristämistä. Pohdinnan kohteena ovat seinät, koska seinien kohdalla
lisäeristäminen on rakennuksen arvojen kannalta kaikkein hankalinta. Työn tavoite on selvittää onko mahdollista vastata rakennusmääräyskokoelman
energiatavoitteisiin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen seinien
kohdalla. Aihe on ajankohtainen, koska energiatehokkuutta korostetaan.
Pohdinnan kohteena ovat myös tämän hetken konservoinnissa käytetyt
lisäeristämissuositukset.
Koska työn pohjana ovat vanhan rakennuksen arvot, esitellään työssä ensin eri
näkökulmia miksi vanha rakennus on arvokas. Erikseen käsitellään, mitkä ovat
seinien arvot ja ongelmat lisäeristettäessä.
Lisäeristämisen ongelmaa pohditaan Museoviraston ohjeistuksen, Suomen
rakennusmääräyskokoelman tavoitteiden, eri materiaalivaihtoehtojen ja
lisäeristämispaikan mukaan.
Teknisesti hirsirakennuksen voi lisäeristää tehokkaasti, mutta kulttuurihistoriallisia
arvoja mietittäessä niin sisä- kuin ulkopuolinenkin lisäeristäminen käy hankalaksi. Suurta energiataloudellista hyötyä tuottava lisäeristäminen ei onnistu. Suositeltava ratkaisu, johon työn pohdinnassa päädytään, on ulkopuolinen tiivistäminen. Energiatehokkuus ja ekotehokkuus pitää saavuttaa erilaisin keinoin.
Varsinaisia uusia innovaatioita työssä ei ilmene, mutta pohdinnan lopputulos
poikkeaa rakennusten julkisivukeskeisestä suojelusta korostamaan myös
sisäpuolisia pintakäsittelyitä.
lisäeristämistä. Pohdinnan kohteena ovat seinät, koska seinien kohdalla
lisäeristäminen on rakennuksen arvojen kannalta kaikkein hankalinta. Työn tavoite on selvittää onko mahdollista vastata rakennusmääräyskokoelman
energiatavoitteisiin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen seinien
kohdalla. Aihe on ajankohtainen, koska energiatehokkuutta korostetaan.
Pohdinnan kohteena ovat myös tämän hetken konservoinnissa käytetyt
lisäeristämissuositukset.
Koska työn pohjana ovat vanhan rakennuksen arvot, esitellään työssä ensin eri
näkökulmia miksi vanha rakennus on arvokas. Erikseen käsitellään, mitkä ovat
seinien arvot ja ongelmat lisäeristettäessä.
Lisäeristämisen ongelmaa pohditaan Museoviraston ohjeistuksen, Suomen
rakennusmääräyskokoelman tavoitteiden, eri materiaalivaihtoehtojen ja
lisäeristämispaikan mukaan.
Teknisesti hirsirakennuksen voi lisäeristää tehokkaasti, mutta kulttuurihistoriallisia
arvoja mietittäessä niin sisä- kuin ulkopuolinenkin lisäeristäminen käy hankalaksi. Suurta energiataloudellista hyötyä tuottava lisäeristäminen ei onnistu. Suositeltava ratkaisu, johon työn pohdinnassa päädytään, on ulkopuolinen tiivistäminen. Energiatehokkuus ja ekotehokkuus pitää saavuttaa erilaisin keinoin.
Varsinaisia uusia innovaatioita työssä ei ilmene, mutta pohdinnan lopputulos
poikkeaa rakennusten julkisivukeskeisestä suojelusta korostamaan myös
sisäpuolisia pintakäsittelyitä.