Asustemallisto kierrätysnahasta
Heikkilä, Onerva (2010)
Heikkilä, Onerva
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010101413713
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010101413713
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni aiheena oli suunnitella ja valmistaa nahka-asustemallisto kierrätysnahasta. Malliston koemyynti suoritettiin Savonlinnan kauppatorilla kesällä 2010. Tavoitteena oli saada selville, olisiko tällaisille tuotteille enemmänkin kysyntää.
Tavoitteena oli suunnitella tuotteita, jotka sopisivat eri-ikäisille naisille. Helpottaakseni suunnitteluprosessia rajasin kohderyhmäksi 25–30-vuotiaat naiset. Päästäkseni alkuun suunnittelussa kokosin lehtileikkeistä kuvakollaaseja. Suunnittelin mallistoa niin piirtäen, muotoillen kuin kirjoittaen. Käyttämäni materiaali, vanhat nahkavaatteet ja leikkuusta jääneet hukkapalat asettivat myös rajoitteita suunnitteluun. Toisaalta jo olemassa olleet rakenteet antoivat myös lisää mahdollisuuksia, esimerkiksi nahkatakeissa olleiden taskujen hyödyntäminen omissa tuotteissa. Suunnittelun apuna käytin Pirita Seitamaa-Hakkaraisen (2000) Kahden ongelma-avaruuden mallia, jossa visuaalinen kompositioavaruus ja tekninen konstruktioavaruus ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Muokkasin mallista oman sovelluksen, jonka ympärille suunnitteluprosessi rakentui.
Valmis mallisto sisälsi lopulta kolme mallia: kevyt vyötärökorsetti, rannekkeet ja pitkät rannekkeet. Koemyynnin kautta sain palautetta malliston onnistumisesta. Kirjasin ylös asiakkaiden kommentteja myyntipöydän ääressä. Lisäksi jokainen tuotteen ostanut sai mukaansa yhteystietoni myöhempää palautteenantamista varten. Saamani palaute oli positiivista ja rohkaisee jatkamaan malliston kehittelyä. Tärkeimmät tavoitteet myynnin osalta olivat, että tuotteet menevät suurimmaksi osaksi kaupan, ja että saadulla tuotolla pystyy kattamaan aiheutuneet materiaalikustannukset. Nämä tavoitteet saavutin hyvin.
Tavoitteena oli suunnitella tuotteita, jotka sopisivat eri-ikäisille naisille. Helpottaakseni suunnitteluprosessia rajasin kohderyhmäksi 25–30-vuotiaat naiset. Päästäkseni alkuun suunnittelussa kokosin lehtileikkeistä kuvakollaaseja. Suunnittelin mallistoa niin piirtäen, muotoillen kuin kirjoittaen. Käyttämäni materiaali, vanhat nahkavaatteet ja leikkuusta jääneet hukkapalat asettivat myös rajoitteita suunnitteluun. Toisaalta jo olemassa olleet rakenteet antoivat myös lisää mahdollisuuksia, esimerkiksi nahkatakeissa olleiden taskujen hyödyntäminen omissa tuotteissa. Suunnittelun apuna käytin Pirita Seitamaa-Hakkaraisen (2000) Kahden ongelma-avaruuden mallia, jossa visuaalinen kompositioavaruus ja tekninen konstruktioavaruus ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Muokkasin mallista oman sovelluksen, jonka ympärille suunnitteluprosessi rakentui.
Valmis mallisto sisälsi lopulta kolme mallia: kevyt vyötärökorsetti, rannekkeet ja pitkät rannekkeet. Koemyynnin kautta sain palautetta malliston onnistumisesta. Kirjasin ylös asiakkaiden kommentteja myyntipöydän ääressä. Lisäksi jokainen tuotteen ostanut sai mukaansa yhteystietoni myöhempää palautteenantamista varten. Saamani palaute oli positiivista ja rohkaisee jatkamaan malliston kehittelyä. Tärkeimmät tavoitteet myynnin osalta olivat, että tuotteet menevät suurimmaksi osaksi kaupan, ja että saadulla tuotolla pystyy kattamaan aiheutuneet materiaalikustannukset. Nämä tavoitteet saavutin hyvin.