Nuorten terveydenlukutaito tulevaisuutta ennakoivana tekijänä
Kenenounis, Annika; Huolman, Marika (2010)
Lataukset:
Kenenounis, Annika
Huolman, Marika
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010101413705
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010101413705
Tiivistelmä
Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä
Laurea Lohja
Hoitotyön koulutusohjelma
Sairaanhoitaja (AMK)
Marika Huolman ja Annika Kenenounis
Nuorten terveydenlukutaito tulevaisuutta ennakoivana tekijänä Vuosi 2010 Sivumäärä 54 (56)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Lostin (Lohja, Siuntio, Karjalohja, Inkoo) ja Karviaisen alueen (Vihti, Karkkila, Nummi-Pusula) yhdeksäsluokkalaisten terveystietämystä ja – käyttäytymistä, sekä kartoittaa näiden alueiden nuorten terveysasenteita ja niihin vaikuttavia tekijöitä.
Opinnäytetyö toteutettiin Internet-kyselytutkimuksena yhteistyössä Lostin ja Karviaisen alueen yläkoulujen kanssa (N=13). Tutkimus on osa Laurea Lohjan Ennakoiva hoito ja tulevaisuus -hankkeen Sydänpolku-osiota.
Opinnäytteen teoreettisessa viitekehyksessä kartoitetaan ja tarkastellaan suomalaisten nuorten terveyttä, terveyskäyttäytymistä ja terveyskäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä, sekä terveydenhuollon ja koululaitoksen osuutta nuorten terveydenedistämisessä.
Tutkimusmenetelmänä oli kyselytutkimus, ja asetettuihin tutkimusongelmiin haettiin vastausta strukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselylomake pohjautui aiemmin Sydänpolku-hankkeessa Lohjan yläkouluille tehtyyn kyselyyn ja se toteutettiin sähköisessä muodossa Digium-ohjelmistopalvelun kautta. Aineisto analysoitiin Word Excell 2007 taulukkolaskentaohjelman Pivot-taulukkotoiminnon avulla.
Vastauksia saatiin kaikista 13 koulusta. Vastaajien kokonaismäärän ollessa 1285 ja saatujen vastausten määrän ollessa 641, tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 49,8 %. Aineisto analysoitiin testaamalla viitekehyksestä esiin tulevia ennakko-oletuksia ja vertaamalla tuloksia Lohjalta Sydänpolku-hankkeessa aiemmin saatuihin tutkimustuloksiin sekä kansallisen Kouluterveyskyselyn vuoden 2008 tuloksiin. Aineistosta tehtiin myös alueellista ja sukupuoltenvälistä vertailua.
Tutkimuksessa saatiin paljon ajantasaista tietoa Lostin ja Karviaisen alueen 9-luokkalaisten terveystietoudesta, terveyskäyttäytymisestä, terveysasenteista sekä elämäntavoista. Tulosten mukaan Lostin ja Karviaisen alueen nuorista yli 60 % koki terveytensä hyväksi ja terveydellisiä riskitekijöitä tunnistettiin hyvin. Nuoret myös kokivat koulussa annettavan terveystiedon opetuksen tarpeelliseksi ja riittäväksi.
Tulokset olivat kaikkiaan hyvin samansuuntaisia Sydänpolku-hankkeen ensimmäisen kyselyn sekä kansallisen Kouluterveyskyselyn tuloksiin nähden. Alueen nuorten terveyskäyttäytymisessä oli kuitenkin nähtävissä jo opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä esiin tulleita haasteita, esimerkiksi tupakoinnin ja päihteiden käytön suhteen.
Tässä tutkimuksessa nuorista 41 % koki lisääntyneen terveystietämyksen vaikuttavan heidän terveyskäyttäytymiseensä positiivisesti. 29 % vastaajista puolestaan ei kokenut tiedon lisääntymisellä olevan vaikutusta terveydellisiin valintoihinsa. 30 % vastaajista ei osannut sanoa vaikuttaisiko terveystietämyksen lisääntyminen heidän käyttäytymiseensä.
Jatkotutkimus- ja kehittämisehdotuksena esitetään näin ollen nuorten terveyskasvatuksen ja terveyskäyttäytymisen yhteyden selvittämistä pidemmän ajanjakson kuluessa.
Asiasanat: nuoret, terveystieto, terveyskasvatus
Laurea Lohja
Hoitotyön koulutusohjelma
Sairaanhoitaja (AMK)
Marika Huolman ja Annika Kenenounis
Nuorten terveydenlukutaito tulevaisuutta ennakoivana tekijänä Vuosi 2010 Sivumäärä 54 (56)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Lostin (Lohja, Siuntio, Karjalohja, Inkoo) ja Karviaisen alueen (Vihti, Karkkila, Nummi-Pusula) yhdeksäsluokkalaisten terveystietämystä ja – käyttäytymistä, sekä kartoittaa näiden alueiden nuorten terveysasenteita ja niihin vaikuttavia tekijöitä.
Opinnäytetyö toteutettiin Internet-kyselytutkimuksena yhteistyössä Lostin ja Karviaisen alueen yläkoulujen kanssa (N=13). Tutkimus on osa Laurea Lohjan Ennakoiva hoito ja tulevaisuus -hankkeen Sydänpolku-osiota.
Opinnäytteen teoreettisessa viitekehyksessä kartoitetaan ja tarkastellaan suomalaisten nuorten terveyttä, terveyskäyttäytymistä ja terveyskäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä, sekä terveydenhuollon ja koululaitoksen osuutta nuorten terveydenedistämisessä.
Tutkimusmenetelmänä oli kyselytutkimus, ja asetettuihin tutkimusongelmiin haettiin vastausta strukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselylomake pohjautui aiemmin Sydänpolku-hankkeessa Lohjan yläkouluille tehtyyn kyselyyn ja se toteutettiin sähköisessä muodossa Digium-ohjelmistopalvelun kautta. Aineisto analysoitiin Word Excell 2007 taulukkolaskentaohjelman Pivot-taulukkotoiminnon avulla.
Vastauksia saatiin kaikista 13 koulusta. Vastaajien kokonaismäärän ollessa 1285 ja saatujen vastausten määrän ollessa 641, tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 49,8 %. Aineisto analysoitiin testaamalla viitekehyksestä esiin tulevia ennakko-oletuksia ja vertaamalla tuloksia Lohjalta Sydänpolku-hankkeessa aiemmin saatuihin tutkimustuloksiin sekä kansallisen Kouluterveyskyselyn vuoden 2008 tuloksiin. Aineistosta tehtiin myös alueellista ja sukupuoltenvälistä vertailua.
Tutkimuksessa saatiin paljon ajantasaista tietoa Lostin ja Karviaisen alueen 9-luokkalaisten terveystietoudesta, terveyskäyttäytymisestä, terveysasenteista sekä elämäntavoista. Tulosten mukaan Lostin ja Karviaisen alueen nuorista yli 60 % koki terveytensä hyväksi ja terveydellisiä riskitekijöitä tunnistettiin hyvin. Nuoret myös kokivat koulussa annettavan terveystiedon opetuksen tarpeelliseksi ja riittäväksi.
Tulokset olivat kaikkiaan hyvin samansuuntaisia Sydänpolku-hankkeen ensimmäisen kyselyn sekä kansallisen Kouluterveyskyselyn tuloksiin nähden. Alueen nuorten terveyskäyttäytymisessä oli kuitenkin nähtävissä jo opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä esiin tulleita haasteita, esimerkiksi tupakoinnin ja päihteiden käytön suhteen.
Tässä tutkimuksessa nuorista 41 % koki lisääntyneen terveystietämyksen vaikuttavan heidän terveyskäyttäytymiseensä positiivisesti. 29 % vastaajista puolestaan ei kokenut tiedon lisääntymisellä olevan vaikutusta terveydellisiin valintoihinsa. 30 % vastaajista ei osannut sanoa vaikuttaisiko terveystietämyksen lisääntyminen heidän käyttäytymiseensä.
Jatkotutkimus- ja kehittämisehdotuksena esitetään näin ollen nuorten terveyskasvatuksen ja terveyskäyttäytymisen yhteyden selvittämistä pidemmän ajanjakson kuluessa.
Asiasanat: nuoret, terveystieto, terveyskasvatus