LAIHDUTUSLEIKKAUKSEN VAIKUTUS POTILAAN ELÄMÄNLAATUUN
Kaltakari, Aini; Brotkin, Kati; Ruotsalainen, Paula (2010)
Kaltakari, Aini
Brotkin, Kati
Ruotsalainen, Paula
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010101113561
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010101113561
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Brotkin, Kati; Kaltakari, Aini ja Ruotsalainen, Paula. Laihdutusleikkauksen vaikutus potilaan elämänlaatuun. Oulu, syksy 2010, 35 sivua, 5 liitettä (20 sivua)
Diakonia ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen Oulu. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Lihavuus on yleistyvä kansanterveydellinen ongelma. Se lisää useiden sairauksien riskiä sekä heikentää elämänlaatua. Laihdutusleikkaukset ovat kasvava lihavuuden hoitomuoto. Vuonna 2008 Suomessa leikattiin noin 400 potilasta. Hoitotyön näkökulmasta on tärkeää antaa luotettavaa ja ajantasaista potilasohjausta laihdutusleikkauksen vaikutuksesta potilaan elämänlaatuun.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selittää, miten laihdutusleikkaus vaikuttaa potilaan terveyteen liittyvään elämänlaatuun objektiivisesti ja subjektiivisesti mitattuna. Tutkimusaineisto kerättiin kahdella terveyteen liittyvällä elämänlaatua mittaavalla mittarilla. Objektiivista elämänlaatua mitattiin validilla 15D-mittarilla. Elämänlaadussa tapahtunutta muutosta laihdutusleikkauksen jälkeen mitattiin subjektiivisella mittarilla, jonka kysymykset pohjautuivat 15D-mittarin osa-alueisiin.
Aineiston muodostivat Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuonna 2008 laihdutusleikatut potilaat (N=35). Aineisto analysoitiin SPSS -ohjelmalla ja kuvattiin graafisesti ja tilastollisina tunnuslukuina.
Aineiston vastaajien keski-ikä oli 50 vuotta. Vastaajat olivat vaikeasti ylipainoisia ja heillä oli ollut lihavuuden aiheuttamia liitännäissairauksia. Vastaajien elämänlaatuindeksi oli 15D-mittarilla mitattuna 0.8729. Naisten ja miesten elämänlaaduissa oli kliinisesti merkittäviä eroja (ero yli 0.02-0.03). Naisilla elämänlaatu oli miehiä parempi etenkin sukupuolielämän osa-alueella. Miesten elämänlaatu oli selvästi naisia parempi vaivojen ja oireiden osa-alueella.
Subjektiivisesti mitattuna vastaajien elämänlaatu oli kohentunut lähes kaikilla elämän-laadun osa-alueilla. Tulokset osoittivat, että heikoimmillakin objektiivisesti mitatuilla elämänlaadun osa-alueilla oli subjektiivisesti mitattuna tapahtunut kohentumista.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää laihdutusleikkaus menetelmän vaikuttavuuden arvioinnissa, potilasohjauksessa sekä hoitotyöntekijöiden perus- ja täydennyskoulutuksessa.
Avainsanat: hoitotyö, laihdutusleikkaus, terveyteen liittyvä elämänlaatu (HRQoL), vaikuttavuus, kvantitatiivinen tutkimus
Brotkin, Kati; Kaltakari, Aini ja Ruotsalainen, Paula. Laihdutusleikkauksen vaikutus potilaan elämänlaatuun. Oulu, syksy 2010, 35 sivua, 5 liitettä (20 sivua)
Diakonia ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen Oulu. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Lihavuus on yleistyvä kansanterveydellinen ongelma. Se lisää useiden sairauksien riskiä sekä heikentää elämänlaatua. Laihdutusleikkaukset ovat kasvava lihavuuden hoitomuoto. Vuonna 2008 Suomessa leikattiin noin 400 potilasta. Hoitotyön näkökulmasta on tärkeää antaa luotettavaa ja ajantasaista potilasohjausta laihdutusleikkauksen vaikutuksesta potilaan elämänlaatuun.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selittää, miten laihdutusleikkaus vaikuttaa potilaan terveyteen liittyvään elämänlaatuun objektiivisesti ja subjektiivisesti mitattuna. Tutkimusaineisto kerättiin kahdella terveyteen liittyvällä elämänlaatua mittaavalla mittarilla. Objektiivista elämänlaatua mitattiin validilla 15D-mittarilla. Elämänlaadussa tapahtunutta muutosta laihdutusleikkauksen jälkeen mitattiin subjektiivisella mittarilla, jonka kysymykset pohjautuivat 15D-mittarin osa-alueisiin.
Aineiston muodostivat Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuonna 2008 laihdutusleikatut potilaat (N=35). Aineisto analysoitiin SPSS -ohjelmalla ja kuvattiin graafisesti ja tilastollisina tunnuslukuina.
Aineiston vastaajien keski-ikä oli 50 vuotta. Vastaajat olivat vaikeasti ylipainoisia ja heillä oli ollut lihavuuden aiheuttamia liitännäissairauksia. Vastaajien elämänlaatuindeksi oli 15D-mittarilla mitattuna 0.8729. Naisten ja miesten elämänlaaduissa oli kliinisesti merkittäviä eroja (ero yli 0.02-0.03). Naisilla elämänlaatu oli miehiä parempi etenkin sukupuolielämän osa-alueella. Miesten elämänlaatu oli selvästi naisia parempi vaivojen ja oireiden osa-alueella.
Subjektiivisesti mitattuna vastaajien elämänlaatu oli kohentunut lähes kaikilla elämän-laadun osa-alueilla. Tulokset osoittivat, että heikoimmillakin objektiivisesti mitatuilla elämänlaadun osa-alueilla oli subjektiivisesti mitattuna tapahtunut kohentumista.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää laihdutusleikkaus menetelmän vaikuttavuuden arvioinnissa, potilasohjauksessa sekä hoitotyöntekijöiden perus- ja täydennyskoulutuksessa.
Avainsanat: hoitotyö, laihdutusleikkaus, terveyteen liittyvä elämänlaatu (HRQoL), vaikuttavuus, kvantitatiivinen tutkimus