”Lapsen parhaaksi” : Vanhempien ja päiväkodin välinen yhteistyö Seinäjoella ja Berliinissä
Kemppainen, Katri (2010)
Kemppainen, Katri
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010100713493
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010100713493
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vanhempien ja päiväkodin välistä yhteistyötä Seinäjoella ja Berliinissä työntekijän näkökulmasta. Tutkimuksella haluttiin selvit-tää minkälaisia näkemyksiä suomalaisilla ja saksalaisilla varhaiskasvattajilla on vanhempien ja päiväkodin välisestä yhteistyöstä sekä sen tarpeesta, kuinka työn-tekijä näkee oman roolinsa ja ammattitaitonsa vanhempien kanssa tehtävän yh-teistyön näkökulmasta sekä kuinka yhteistyö vanhempien ja päiväkodin välillä toteutuu varhaiskasvattajan työssä ja päiväkodin käytännöissä.
Tutkimus oli laadullinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimukseen osallistui 10 haastateltavaa Berliinistä ja Seinäjoelta. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat vanhempien ja päiväkodin välinen yhteistyö, Bronfenbrennerin ekologinen teoria sekä sosionomin (AMK) ydinosaaminen päiväkodin ja vanhempien välisen yhteistyön näkökulmasta.
Tutkimukseen osallistuneiden kokemukset ja näkemykset yhteistyöstä olivat hyvin samansuuntaisia. Niin Seinäjoella kuin Berliinissä lapsi nähtiin yhteistyön keskipisteeksi ja samansuuntaisien kasvatustapojen sopimista pidettiin tärkeänä. Oma rooli yhteistyössä koettiin ammatillisena, mutta vanhempien kanssa haluttiin olla tasa-arvoisia. Seinäjoella työntekijöiden puheessa korostui oman äitiyden merkitys yhteistyössä, kun taas Berliinissä pidettiin tärkeänä päiväkodin toiminnan tekemistä vanhemmille tutuksi. Yhteistyötä koettiin helpottavan avoimuus ja luottamus ja vaikeuttavan vanhempien taipumus kieltää ongelmat. Yleisesti suhdetta vanhempiin kuvattiin lämpimäksi, mutta ystävyyssuhteita ei haluttu kuitenkaan muodostaa. Päiväkodin käytännöissä Berliinissä ja Seinäjoella oli suuria eroja muun muassa lapsen hoidon aloituksessa, vanhempainneuvostontoiminnassa ja vanhempien osallistumisessa päiväkodin arkeen. Saksalaiset haastateltavat kokivat yhteistyötä vanhempien kanssa tehtävän tarpeeksi, kun taas Seinäjoella sitä toivottiin lisää.
Tutkimus oli laadullinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimukseen osallistui 10 haastateltavaa Berliinistä ja Seinäjoelta. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat vanhempien ja päiväkodin välinen yhteistyö, Bronfenbrennerin ekologinen teoria sekä sosionomin (AMK) ydinosaaminen päiväkodin ja vanhempien välisen yhteistyön näkökulmasta.
Tutkimukseen osallistuneiden kokemukset ja näkemykset yhteistyöstä olivat hyvin samansuuntaisia. Niin Seinäjoella kuin Berliinissä lapsi nähtiin yhteistyön keskipisteeksi ja samansuuntaisien kasvatustapojen sopimista pidettiin tärkeänä. Oma rooli yhteistyössä koettiin ammatillisena, mutta vanhempien kanssa haluttiin olla tasa-arvoisia. Seinäjoella työntekijöiden puheessa korostui oman äitiyden merkitys yhteistyössä, kun taas Berliinissä pidettiin tärkeänä päiväkodin toiminnan tekemistä vanhemmille tutuksi. Yhteistyötä koettiin helpottavan avoimuus ja luottamus ja vaikeuttavan vanhempien taipumus kieltää ongelmat. Yleisesti suhdetta vanhempiin kuvattiin lämpimäksi, mutta ystävyyssuhteita ei haluttu kuitenkaan muodostaa. Päiväkodin käytännöissä Berliinissä ja Seinäjoella oli suuria eroja muun muassa lapsen hoidon aloituksessa, vanhempainneuvostontoiminnassa ja vanhempien osallistumisessa päiväkodin arkeen. Saksalaiset haastateltavat kokivat yhteistyötä vanhempien kanssa tehtävän tarpeeksi, kun taas Seinäjoella sitä toivottiin lisää.