Sairausvakuutukseen perustuvat matkakorvaukset ja hakemuksien yleisimmät puutteet
Niemi, Matleena (2010)
Niemi, Matleena
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010091913110
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010091913110
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni keskityttiin yksityisten matkakorvaushakemusten yleisimpien puutteiden tarkasteluun. Matkakorvaushakemus muuttui ja samoin muuttuivat korvaushakemuksen täyttövaatimukset. Uutta oli esimerkiksi se, että alle 50 kilometrin matkalla, jonka tekee omalla autolla, ei enää tarvita käyntitodistuksia matkakorvaushakemuksen liitteeksi. Tutkimuksessa selvitettiin korvaushakemuksien puutteita ja lisäselvitystä vaativia asioita hakemuksissa. Tutkimus toteutettiin Kansaneläkelaitoksen Kouvolan toimistossa ja sen sairaanhoitokorvausryhmässä. Tutkimus toteutettiin seurantatutkimuksella kahden viikon aikana, ja tänä aikana tutkittiin kaikki käsitellyt yksityiset matkakorvaushakemukset. Jokainen ratkaisija kirjasi hakemuksissa olleita puutteita ja niiden selvittämistapoja.
Seurannan aikana jopa 43 prosenttia hakemuksista oli sellaisia, joissa ratkaisijan piti joko itse selvittää puuttunut tieto tai kysyä sitä asiakkaalta tai muulta taholta. Kaikki tämä lisää käsittelyaikoja ja hidastaa asiakkaan rahojen saantia. Tutkimuksessa ilmeni, että suurin yksittäinen puute hakemuksissa oli tilinumeron puute ja muita yleisiä puutteita oli oman auton kilometrit sekä käyntitodistuksen puuttuminen.
Tietämättömyyttä muutoksista on paljon ja hakemukset ovat edelleen puutteellisesti täytettyjä. Käyntitodistuksia on edelleen liitteenä, vaikka matka olisi lyhyt tai tehty julkisilla kulkuvälineillä. Myös puolessa hakemuksissa kirjoitettiin vain kaupungit tai paikkakunnat missä kuljettiin, ei hoitolaitoksen nimeä ollenkaan. Myös käytetty kulkuneuvo unohtuu usein hakemuksesta. Asiakkaita voi myös sekoittaa eri vaatimukset julkisen ja yksityisen hoitopaikan välillä korvauskäytännössä. Väärinkäytöksiä ei ole huomattu olevan juurikaan. Puutteellisia hakemuksia on kuitenkin huomattavan paljon ja ratkaisijan aika menee hakemusten tulkintaan tai lisäselvityspyyntöihin. Tutkimuksessa huomattiin, että kuntoutusasiakkaat tiesivät paremmin korvauskäytännön, koska palveluntuottajat olivat ohjeistaneet tämän asiakasryhmän.
Asiakkaan olisi hyvä lukea joka kohta hakemuksesta ja vastata niihin. Hakemuksen lopussa on myös tiivistetysti ohjeet täyttöä varten ja kerrottu tarvittavat liitteet. Lisätietoa löytyy Kela.fi -sivuilta.
Seurannan aikana jopa 43 prosenttia hakemuksista oli sellaisia, joissa ratkaisijan piti joko itse selvittää puuttunut tieto tai kysyä sitä asiakkaalta tai muulta taholta. Kaikki tämä lisää käsittelyaikoja ja hidastaa asiakkaan rahojen saantia. Tutkimuksessa ilmeni, että suurin yksittäinen puute hakemuksissa oli tilinumeron puute ja muita yleisiä puutteita oli oman auton kilometrit sekä käyntitodistuksen puuttuminen.
Tietämättömyyttä muutoksista on paljon ja hakemukset ovat edelleen puutteellisesti täytettyjä. Käyntitodistuksia on edelleen liitteenä, vaikka matka olisi lyhyt tai tehty julkisilla kulkuvälineillä. Myös puolessa hakemuksissa kirjoitettiin vain kaupungit tai paikkakunnat missä kuljettiin, ei hoitolaitoksen nimeä ollenkaan. Myös käytetty kulkuneuvo unohtuu usein hakemuksesta. Asiakkaita voi myös sekoittaa eri vaatimukset julkisen ja yksityisen hoitopaikan välillä korvauskäytännössä. Väärinkäytöksiä ei ole huomattu olevan juurikaan. Puutteellisia hakemuksia on kuitenkin huomattavan paljon ja ratkaisijan aika menee hakemusten tulkintaan tai lisäselvityspyyntöihin. Tutkimuksessa huomattiin, että kuntoutusasiakkaat tiesivät paremmin korvauskäytännön, koska palveluntuottajat olivat ohjeistaneet tämän asiakasryhmän.
Asiakkaan olisi hyvä lukea joka kohta hakemuksesta ja vastata niihin. Hakemuksen lopussa on myös tiivistetysti ohjeet täyttöä varten ja kerrottu tarvittavat liitteet. Lisätietoa löytyy Kela.fi -sivuilta.