Kilpaurheilijoiden kokemuksia harjoittelusta, kilpailemisesta sekä saamastaan tuesta raskausaikana ja synnytyksen jälkeen
Nurminen, Annika (2010)
Nurminen, Annika
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010091413028
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010091413028
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kuvailla kilpaurheilijoiden kokemuksia harjoittelusta, kilpailemisesta sekä saamastaan tuesta raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä omaa ammatillista kasvua ja kehitystä. Viime vuosikymmeninä naisten mahdollisuudet kilpaurheiluun ovat lisääntyneet ja uusia lajeja on tullut lajivalikoimaan. Myös asenteet naisten kilpaurheilua kohtaan ovat muuttuneet myönteisimmiksi. Vielä 1930-luvulla naisia kehotettiin keskittymään ainoastaan synnytykseen ja lapsenkantoon valmentavaan liikuntaan, raskaana olevan naisen fyysinen harjoittelu muodostui käsitteeksi 1950-luvulla.
Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimuksessa oli kuusi tiedonantajaa, jotka olivat harjoitelleet raskausaikana. Yhden tiedonantajan löysin itse ja muut sain Olympiakomitean Tuuli Merikoski-Siliuksen avulla. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty sähköpostikyselyä ja puhelinhaastatteluja. Aineisto on analysoitu aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen.
Tutkimustuloksista muodostui neljä pääluokkaa: harjoitteleminen, kilpaileminen, tunteet ja tuki. Tutkimustulosten mukaan kilpaurheilijat harjoittelivat monipuolisesti raskausaikana ja harjoittelua jatkettiin raskauden loppuun saakka. Liikunta myös aloitettiin pian synnytyksen jälkeen. Kilpaurheilijat kilpailivat raskausaikana ja jatkoivat kilpailemista pian synnytyksen jälkeen. Heidän kokemiaan tunteita raskausaikana ja synnytyksen jälkeen olivat ylpeys, varovaisuus, motivoituneisuus, yllätyksellisyys, väsymys, innostus, vahvuus, pelko ja nautittavuus. Tuenantajia oli raskausaikana monipuolisesti ja heidän suhtautumistapojaan olivat ymmärtäminen, arvostaminen, kannustaminen, painostamattomuus, positiivisuus ja neutraalius. Tuen muotoja olivat huolehtiminen ja neuvominen. Ryhmissä pysyminen raskaudesta huolimatta oli myös koettu tavaksi tukea. Kilpaurheilijat kokivat tarvinneensa tukea, mutta sen saaminen oli ollut ajoittain hankalaa.
Hyödyin itse eniten tästä opinnäytetyöstä. Muita hyödynsaajia ovat muut opiskelijat ja opponentit, naiskilpaurheilijat, heidän valmentajansa ja muut tukijoukkonsa. Jatkossa aiheesta voisi tutkia pienempää aluetta kerrallaan ja syventyä siihen tarkemmin. Aihetta voisi tutkia myös valmentajien, lajiliittojen ja kätilöiden näkökulmasta. Tutkimuksena voisi tehdä myös kyselylomakkeen raskaudenaikaisesta liikunnasta kaikille raskaana oleville.
Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimuksessa oli kuusi tiedonantajaa, jotka olivat harjoitelleet raskausaikana. Yhden tiedonantajan löysin itse ja muut sain Olympiakomitean Tuuli Merikoski-Siliuksen avulla. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty sähköpostikyselyä ja puhelinhaastatteluja. Aineisto on analysoitu aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen.
Tutkimustuloksista muodostui neljä pääluokkaa: harjoitteleminen, kilpaileminen, tunteet ja tuki. Tutkimustulosten mukaan kilpaurheilijat harjoittelivat monipuolisesti raskausaikana ja harjoittelua jatkettiin raskauden loppuun saakka. Liikunta myös aloitettiin pian synnytyksen jälkeen. Kilpaurheilijat kilpailivat raskausaikana ja jatkoivat kilpailemista pian synnytyksen jälkeen. Heidän kokemiaan tunteita raskausaikana ja synnytyksen jälkeen olivat ylpeys, varovaisuus, motivoituneisuus, yllätyksellisyys, väsymys, innostus, vahvuus, pelko ja nautittavuus. Tuenantajia oli raskausaikana monipuolisesti ja heidän suhtautumistapojaan olivat ymmärtäminen, arvostaminen, kannustaminen, painostamattomuus, positiivisuus ja neutraalius. Tuen muotoja olivat huolehtiminen ja neuvominen. Ryhmissä pysyminen raskaudesta huolimatta oli myös koettu tavaksi tukea. Kilpaurheilijat kokivat tarvinneensa tukea, mutta sen saaminen oli ollut ajoittain hankalaa.
Hyödyin itse eniten tästä opinnäytetyöstä. Muita hyödynsaajia ovat muut opiskelijat ja opponentit, naiskilpaurheilijat, heidän valmentajansa ja muut tukijoukkonsa. Jatkossa aiheesta voisi tutkia pienempää aluetta kerrallaan ja syventyä siihen tarkemmin. Aihetta voisi tutkia myös valmentajien, lajiliittojen ja kätilöiden näkökulmasta. Tutkimuksena voisi tehdä myös kyselylomakkeen raskaudenaikaisesta liikunnasta kaikille raskaana oleville.