Muutos ja jatkuvuus : tuotantopalaute kuvaussihteerin työssä
Kalén, Anna-Maija (2010)
Kalén, Anna-Maija
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010091312992
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010091312992
Tiivistelmä
Tutkimuksen päätavoitteena oli kehittää uusi palautejärjestelmä, jolla tehdä näkyväksi television tuotantoprosessin aikana tapahtuneita korjauksia ja säätöjä. Järjestelmän tarkoituksena oli toimia pohjana ennakoivalle ohjelmatyön kehittämiselle. Toisena tavoitteena oli tarkastella työntekijän asiantuntijuutta ja ongelmanratkaisua tutkimusryhmässä, jona toimi YLE FST:n kuvaussihteerit. Kirjoittaja tutki omaa ammattiryhmäänsä ja työyhteisöään.
Tutkimusryhmä vastasi palautetyökalun kehitystyötä varten avoimiin kysymyksiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin sähköpostikyselyllä nykyisiä palautekäytäntöjä ja palautetarvetta. Seuraavassa vaiheessa kerättiin tapauskuvauksia ongelmatilanteista sekä sähköpostitse että lyhyillä strukturoiduilla haastatteluilla. Työntekijän roolin hahmottamiseksi kysyttiin tutkimusryhmältä viimeisessä vaiheessa sähköpostitse ammatin valintaan, työn sukupuolittuneisuuteen, vastuisiin ja sisältötuotantoon sekä menestykseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi tutkimuksen osana käytettiin Ylessä palautetta pohtivaa työryhmää,
jossa edustettuina oli eri ammattiryhmiä Yle Tuotannosta ja Svenska Ylestä.
Tutkimus osoitti, että ensisijainen palautemuoto on edelleen henkilökohtainen kohtaaminen, jonka tukena muut palautemuodot toimivat. Palautteen lähtökohdan tulee olla ihminen ja uusia palautetyökaluja kehitettäessä on varmistettava, että myös palautteen mahdollistava kulttuuri on olemassa. Tutkimus myös osoitti jo olemassa olevat palaute- ja muutoshallintavälineet, taitavat työntekijät.
Opinnäytetyö kokoaa tutkimustulokset kuvaussihteerin käyttöohjeeksi. Tärkein työympäristö ohjelmatyössä on tiimi, jota projekteihin painottuva matriisiorganisaatio tukee. Kuvaussihteerien järjestyminen omaksi ryhmäksi sopii parhaiten vertaisryhmätarpeisiin. Kaikille asiantuntijoille paras työn kehittämisympäristö on kolmas organisaatio, erillinen joustava kehittämisorganisaatio. Nämä kolme erilaista yhteisöä toimivat myös eri tarkoituksia palvelevina palautefoorumeina.
Tutkimusryhmä vastasi palautetyökalun kehitystyötä varten avoimiin kysymyksiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin sähköpostikyselyllä nykyisiä palautekäytäntöjä ja palautetarvetta. Seuraavassa vaiheessa kerättiin tapauskuvauksia ongelmatilanteista sekä sähköpostitse että lyhyillä strukturoiduilla haastatteluilla. Työntekijän roolin hahmottamiseksi kysyttiin tutkimusryhmältä viimeisessä vaiheessa sähköpostitse ammatin valintaan, työn sukupuolittuneisuuteen, vastuisiin ja sisältötuotantoon sekä menestykseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi tutkimuksen osana käytettiin Ylessä palautetta pohtivaa työryhmää,
jossa edustettuina oli eri ammattiryhmiä Yle Tuotannosta ja Svenska Ylestä.
Tutkimus osoitti, että ensisijainen palautemuoto on edelleen henkilökohtainen kohtaaminen, jonka tukena muut palautemuodot toimivat. Palautteen lähtökohdan tulee olla ihminen ja uusia palautetyökaluja kehitettäessä on varmistettava, että myös palautteen mahdollistava kulttuuri on olemassa. Tutkimus myös osoitti jo olemassa olevat palaute- ja muutoshallintavälineet, taitavat työntekijät.
Opinnäytetyö kokoaa tutkimustulokset kuvaussihteerin käyttöohjeeksi. Tärkein työympäristö ohjelmatyössä on tiimi, jota projekteihin painottuva matriisiorganisaatio tukee. Kuvaussihteerien järjestyminen omaksi ryhmäksi sopii parhaiten vertaisryhmätarpeisiin. Kaikille asiantuntijoille paras työn kehittämisympäristö on kolmas organisaatio, erillinen joustava kehittämisorganisaatio. Nämä kolme erilaista yhteisöä toimivat myös eri tarkoituksia palvelevina palautefoorumeina.