KOKEMUKSIA HYVINVOINTIANALYYSIN KÄYTÖSTÄ TERVEYSNEUVONNASSA
Heinonen, Elina; Joronen, Jenna (2010)
Heinonen, Elina
Joronen, Jenna
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010090812922
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010090812922
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena on kartoittaa käyttökokemuksia Firstbeat Technologies Oy:n
kehittämän Hyvinvointianalyysin käytöstä ja luoda tulosten pohjalta Savonlinnan Elixiirin oppilastyöhön
toimintamalli Hyvinvointianalyysimittausten suorittamisesta työyhteisöissä. Opinnäytetyömme
toteutettiin yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Etelä-Savon Liikunta
Ry:n kanssa.
Ensimmäisiin Hyvinvointianalyysimittauksiin osallistui 13 henkilöä ja toisissa mittauksissa
osallistujia oli 11. Ryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä seitsemän henkilöä. Opinnäytetyömme
on kvalitatiivinen tutkimus, ja aineistonkeruu toteutettiin ryhmähaastatteluin helmikuussa
2010. Haastateltavat jaettiin kahteen ryhmään, yhteensä heitä oli seitsemän. Haastatteluista
saatu aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen.
Hyvinvointianalyysimittaukset koettiin myönteisinä ja motivoivina, ja vastaavaa toimintaa toivottiin
työnantajilta jatkossakin. Kehityshaasteena pidettiin jatkoseurannan toteuttamista mittausten
välillä. Opinnäytetyömme tulosten perusteella Hyvinvointianalyysin kaltaisen objektiivisen
mittarin käyttö elämäntapojen arvioinnissa ja seurannassa on toimiva ja herättelevä menetelmä.
Jatkotutkimuksissa voitaisiin tehdä tarkempaa seurantaa siitä, saadaanko Hyvinvointianalyysin
avulla pysyviä muutoksia yksilön terveyskäyttäytymisessä.
kehittämän Hyvinvointianalyysin käytöstä ja luoda tulosten pohjalta Savonlinnan Elixiirin oppilastyöhön
toimintamalli Hyvinvointianalyysimittausten suorittamisesta työyhteisöissä. Opinnäytetyömme
toteutettiin yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Etelä-Savon Liikunta
Ry:n kanssa.
Ensimmäisiin Hyvinvointianalyysimittauksiin osallistui 13 henkilöä ja toisissa mittauksissa
osallistujia oli 11. Ryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä seitsemän henkilöä. Opinnäytetyömme
on kvalitatiivinen tutkimus, ja aineistonkeruu toteutettiin ryhmähaastatteluin helmikuussa
2010. Haastateltavat jaettiin kahteen ryhmään, yhteensä heitä oli seitsemän. Haastatteluista
saatu aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen.
Hyvinvointianalyysimittaukset koettiin myönteisinä ja motivoivina, ja vastaavaa toimintaa toivottiin
työnantajilta jatkossakin. Kehityshaasteena pidettiin jatkoseurannan toteuttamista mittausten
välillä. Opinnäytetyömme tulosten perusteella Hyvinvointianalyysin kaltaisen objektiivisen
mittarin käyttö elämäntapojen arvioinnissa ja seurannassa on toimiva ja herättelevä menetelmä.
Jatkotutkimuksissa voitaisiin tehdä tarkempaa seurantaa siitä, saadaanko Hyvinvointianalyysin
avulla pysyviä muutoksia yksilön terveyskäyttäytymisessä.