Suomen autoverojärjestelmän kehittyminen ja ei-arvonlisäveron palautukset
Putula, Elina (2010)
Putula, Elina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010090812901
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010090812901
Tiivistelmä
Työssä käsiteltiin Suomen autoverotusta, johon on kohdistunut lukuisia lakimuutoksia sen olemassaolon aikana. Työn tarkoituksena oli selvittää autoverotuksessa sen historian aikana tapahtuneita muutoksia sekä nykyisiä autoverotuksen ja veronoikaisun käytäntöjä Tullissa. Työn pääpaino kohdistui yksityishenkilöiden käytettynä Suomeen tuomiin henkilöautoihin. Veronoikaisua työssä käsiteltiin käytettyjen tuontiautojen autoverosta kannetun arvonlisäveron, eli myöhemmin ei-arvonlisäveroksi nimetyn veron, palautusten näkökulmasta. Ei-arvonlisäveron palautuksiin perehdyttiin Läntisessä tullipiirissä toteutetun kyselyn kautta.
Työn tavoitteena oli muodostaa tiivis, mutta kattava kuva autoverotuksen menneisyydestä ja nykyisistä käytännöistä. Raporttiin koottiin kirjallisista ja sähköisistä lähteistä autoverolain kehittymisen vaiheet pääpiirteissään ja Euroopan Unionin vaikutus autoveron kantamiseen Suomessa. Tavoitteena oli myös selvittää Tullissa autoveronoikaisua hoitavien työntekijöiden näkemyksiä ei-arvonlisäveron palautusprosessin onnistumisesta ja mahdollisista kehittämiskohteista. Työntekijöiden näkemyksiä selvitettiin avoimista kysymyksistä koostuvalla kyselylomakkeella. Kyselystä saatujen vastausten perusteella laadittiin Läntiselle tullipiirille kehitysideoita oikaisutyön ja viestinnän tehostamiseksi.
Kyselyyn saadut vastaukset olivat hyvin samansuuntaisia muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Eroja vastauksissa ilmeni lähinnä yksityiskohdissa. Kyselyllä saatiin selville, mitkä asiat olivat oikaisutyöntekijöiden mielestä onnistuneet ei-arvonlisäveron palauttamisessa ja missä asioissa olisi ollut vielä kehitettävää. Vastaajien mielestä tullitoimipaikkoja oli onnistuttu kuormittamaan melko tasaisesti ja Verohallinnon ja Tullin yhteistyö oli toiminut hyvin. Vastausten perusteella erityisesti viestintä ja työn tehokkuuden parantaminen olisivat vaatineet kehittämistä. Näiden kehittämiskohteiden korjaamiseksi esitettiin harkitumpaa suunnittelua prosessin alkuvaiheessa ja esimerkiksi viestinnän selkeyttämistä tärkeimpiä asioita korostamalla.
Työn tavoitteena oli muodostaa tiivis, mutta kattava kuva autoverotuksen menneisyydestä ja nykyisistä käytännöistä. Raporttiin koottiin kirjallisista ja sähköisistä lähteistä autoverolain kehittymisen vaiheet pääpiirteissään ja Euroopan Unionin vaikutus autoveron kantamiseen Suomessa. Tavoitteena oli myös selvittää Tullissa autoveronoikaisua hoitavien työntekijöiden näkemyksiä ei-arvonlisäveron palautusprosessin onnistumisesta ja mahdollisista kehittämiskohteista. Työntekijöiden näkemyksiä selvitettiin avoimista kysymyksistä koostuvalla kyselylomakkeella. Kyselystä saatujen vastausten perusteella laadittiin Läntiselle tullipiirille kehitysideoita oikaisutyön ja viestinnän tehostamiseksi.
Kyselyyn saadut vastaukset olivat hyvin samansuuntaisia muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Eroja vastauksissa ilmeni lähinnä yksityiskohdissa. Kyselyllä saatiin selville, mitkä asiat olivat oikaisutyöntekijöiden mielestä onnistuneet ei-arvonlisäveron palauttamisessa ja missä asioissa olisi ollut vielä kehitettävää. Vastaajien mielestä tullitoimipaikkoja oli onnistuttu kuormittamaan melko tasaisesti ja Verohallinnon ja Tullin yhteistyö oli toiminut hyvin. Vastausten perusteella erityisesti viestintä ja työn tehokkuuden parantaminen olisivat vaatineet kehittämistä. Näiden kehittämiskohteiden korjaamiseksi esitettiin harkitumpaa suunnittelua prosessin alkuvaiheessa ja esimerkiksi viestinnän selkeyttämistä tärkeimpiä asioita korostamalla.