Kalatuotteiden ympäristömerkit ja -sertifikaatit
Vihtari, Heli (2010)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Vihtari, Heli
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010090412863
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010090412863
Tiivistelmä
Tässä opinnäytteessä tehtiin selvitys, jonka aiheena olivat kalalle, kalatuotteille ja kalan alkuperäketjulle myönnettävät ympäristömerkit ja -sertifikaatit. Opinnäytetyö tehtiin Pro Kala ry:n toimeksiantona. Selvityksen tuloksena haluttiin saada tiivistettyä tietoa toimeksiantajan sidosryhmien käyttöön ja päätöksenteon tueksi. Selvityksen tuloksista laadittiin kirjallinen raportti ja PowerPoint-esitys, joiden kohderyhmänä olivat kala-alan toimijat sekä muut aiheesta kiinnostuneet. Opinnäytetyöhön sisältyivät esitykset Suomen Kalankasvattajaliiton yrittäjäpäivillä sekä Pro Kala ry:n vuosikokouksessa keväällä 2010.
Työn tavoitteena oli selvittää, mitä erilaisia ympäristömerkkejä ja -sertifikaatteja kalatuotteissa on käytössä tai on niihin saatavissa, mitkä ovat myöntämiskriteerit, kuka merkkejä hallinnoi ja miten niiden myöntämistä ja käyttöä valvotaan. Lisäksi tavoitteina oli tutkia mitkä ovat merkkien hankkimisesta ja käytöstä aiheutuvat kustannukset ja kenelle kustannukset kohdistuvat, mitä uusia merkkejä on suunnitteilla ja miten ne sijoittuvat jo olemassa oleviin merkkeihin nähden. Esitysmateriaalin laadinta oli myös keskeisenä tavoitteena, koska selvitystyön tulokset haluttiin esitellä alan seminaarissa mahdollisimman pian työn valmistuttua.
Opinnäytteen teoreettisessa osassa käsitellään kirjallisuuskatsauksena kestävän kehityksen, yhteiskuntavastuun sekä ympäristömerkkien määritelmiä ja taustoja. Lisäksi tehdään aineistokatsaus kuluttajakäyttäytymiseen liittyvistä tutkimuksista ja esitellään aiemmin saatuja empiirisiä tuloksia kalan ympäristömerkkeihin liittyvistä vertailuista.
Selvityksen tiedot kerättiin joulukuun 2009 ja maaliskuun 2010 välisenä aikana pääasiassa kalan ympäristömerkkien myöntäjien ja sertifiointilaitosten kotisivuilta sekä sähköpostitse. Tietoa kerättiin myös haastattelemalla toimeksiantajaa sekä Elintarviketeollisuusliiton edustajia sekä osallistumalla Pohjoismaiden ministerineuvoston koolle kutsumaan seminaariin aiheesta.
Selvityksen lopputuloksena syntyi tietopaketti, jota kala-alalla toimivat yritykset voivat käyttää apuna mietittäessä sertifiointiprosessiin lähtemistä ja laskiessaan hankkeen kustannuksia. Toimeksiantaja voi käyttää esitysmateriaalia tiedon edelleen jakamisessa ja selvityksen liitteenä olevia haastattelurunkoja mahdollisien jatkotutkimushankkeiden tukena.
Työn tavoitteena oli selvittää, mitä erilaisia ympäristömerkkejä ja -sertifikaatteja kalatuotteissa on käytössä tai on niihin saatavissa, mitkä ovat myöntämiskriteerit, kuka merkkejä hallinnoi ja miten niiden myöntämistä ja käyttöä valvotaan. Lisäksi tavoitteina oli tutkia mitkä ovat merkkien hankkimisesta ja käytöstä aiheutuvat kustannukset ja kenelle kustannukset kohdistuvat, mitä uusia merkkejä on suunnitteilla ja miten ne sijoittuvat jo olemassa oleviin merkkeihin nähden. Esitysmateriaalin laadinta oli myös keskeisenä tavoitteena, koska selvitystyön tulokset haluttiin esitellä alan seminaarissa mahdollisimman pian työn valmistuttua.
Opinnäytteen teoreettisessa osassa käsitellään kirjallisuuskatsauksena kestävän kehityksen, yhteiskuntavastuun sekä ympäristömerkkien määritelmiä ja taustoja. Lisäksi tehdään aineistokatsaus kuluttajakäyttäytymiseen liittyvistä tutkimuksista ja esitellään aiemmin saatuja empiirisiä tuloksia kalan ympäristömerkkeihin liittyvistä vertailuista.
Selvityksen tiedot kerättiin joulukuun 2009 ja maaliskuun 2010 välisenä aikana pääasiassa kalan ympäristömerkkien myöntäjien ja sertifiointilaitosten kotisivuilta sekä sähköpostitse. Tietoa kerättiin myös haastattelemalla toimeksiantajaa sekä Elintarviketeollisuusliiton edustajia sekä osallistumalla Pohjoismaiden ministerineuvoston koolle kutsumaan seminaariin aiheesta.
Selvityksen lopputuloksena syntyi tietopaketti, jota kala-alalla toimivat yritykset voivat käyttää apuna mietittäessä sertifiointiprosessiin lähtemistä ja laskiessaan hankkeen kustannuksia. Toimeksiantaja voi käyttää esitysmateriaalia tiedon edelleen jakamisessa ja selvityksen liitteenä olevia haastattelurunkoja mahdollisien jatkotutkimushankkeiden tukena.