Perhehoitajien työssä jaksaminen
Nisula, Maria (2010)
Nisula, Maria
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010081712698
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010081712698
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluiden alueella toimivat vakituiset perhehoitajat jaksavat työssään. Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen. Aineisto kerättiin lähettämällä kyselylomake 24:lle Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluiden alueella toimivalle vakituiselle perhehoitajalle. Vastauksia tuli takaisin 15 kappaletta, joten vastausprosentiksi muodostui 62.5 %. Tutkimus suoritettiin täysin anonyymisti.
Opinnäytetyön teoriaosuus sisältää tietoa perhehoidosta, perhehoidon toteutuksesta sekä työssä jaksamisesta. Teoriaosuudessa on käsitelty kehitysvammaisten perhehoidon lisäksi hieman myös muita perhehoidon muotoja, joita ovat lasten- ja nuorten perhehoito, aikuispsykiatrinen perhehoito sekä vanhusten perhehoito. Perhehoitajalaki on myös teoriaosuudessa, sillä lait säätelevät perhehoitajan työtä. Perhehoitajalaista on työhön sisällytetty ne lait, jotka ovat keskeisessä asemassa, kun työskentelee perhehoitajana.
Kyselyn tuloksena selvisi, että Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluiden alueella työskentelevät vakituiset perhehoitajat jaksavat työssään tällä hetkellä melko hyvin. Melko hyvin siksi, että vastauksista selvisi myös kohtia, joihin selkeästi toivottaisiin parannusta, jotta perhehoitajat jaksaisivat työssään vieläkin paremmin. Huolestuttavin asia oli, että vastausten perusteella suurin osa (43 %) perhehoitajista tunsi usein työuupumusta. Perhehoitajat kokivat työssä jaksamisen kannalta tärkeäksi säännöllisen yhteydenpidon muihin perhehoitajiin. Säännöllinen liikunta koettiin myös merkittäväksi työssä jaksamisen kannalta. Perhehoidon ohjaajan käynnit perheessä, sekä keskustelut perhehoidon ohjaajan kanssa olivat vastaajien mielestä tärkeässä asemassa perhehoitajan työssä.
Opinnäytetyön teoriaosuus sisältää tietoa perhehoidosta, perhehoidon toteutuksesta sekä työssä jaksamisesta. Teoriaosuudessa on käsitelty kehitysvammaisten perhehoidon lisäksi hieman myös muita perhehoidon muotoja, joita ovat lasten- ja nuorten perhehoito, aikuispsykiatrinen perhehoito sekä vanhusten perhehoito. Perhehoitajalaki on myös teoriaosuudessa, sillä lait säätelevät perhehoitajan työtä. Perhehoitajalaista on työhön sisällytetty ne lait, jotka ovat keskeisessä asemassa, kun työskentelee perhehoitajana.
Kyselyn tuloksena selvisi, että Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluiden alueella työskentelevät vakituiset perhehoitajat jaksavat työssään tällä hetkellä melko hyvin. Melko hyvin siksi, että vastauksista selvisi myös kohtia, joihin selkeästi toivottaisiin parannusta, jotta perhehoitajat jaksaisivat työssään vieläkin paremmin. Huolestuttavin asia oli, että vastausten perusteella suurin osa (43 %) perhehoitajista tunsi usein työuupumusta. Perhehoitajat kokivat työssä jaksamisen kannalta tärkeäksi säännöllisen yhteydenpidon muihin perhehoitajiin. Säännöllinen liikunta koettiin myös merkittäväksi työssä jaksamisen kannalta. Perhehoidon ohjaajan käynnit perheessä, sekä keskustelut perhehoidon ohjaajan kanssa olivat vastaajien mielestä tärkeässä asemassa perhehoitajan työssä.