Matikasta soppaa
Parkkila, Jaana (2009)
Parkkila, Jaana
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010070112572
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010070112572
Tiivistelmä
Matematiikan osaamattomuus on viime vuosina kasvanut sekä perusopetuksessa että toisella asteella. Varsinaisia matematiikan oppimisvaikeuksia arvioidaan kuitenkin olevan vain noin 3-6 %:lla opiskelijoista. Matematiikan op-pimisvaikeudet esiintyvätkin tavallisesti muiden oppimisvaikeuksien kanssa samanaikaisesti. Esimerkiksi lukivai-keudet hankaloittavat sanallisten matematiikan tehtävien ratkaisua. Aina matematiikan osaamattomuuden syynä eivät ole matematiikan oppimisvaikeudet vaan niin sanottu ”matema-tiikka-allergia”. Matematiikan hierarkkisen rakenteen vuoksi vaikeudet kasaantuvat koulutien edetessä, jolloin jat-kuvat epäonnistumiset laskevat oppimismotivaatiota ja oppilaan itsetunto matematiikan oppijana romahtaa. Oppilas alkaa uskoa ”heikkoon matikkapäähän” ja asennoitua negatiivisesti ylivoimaista asiaa kohtaan. Hän on tullut allergi-seksi matematiikalle. Ammatillisessa koulutuksessa on motivoitu opiskelijoita matematiikassa sitomalla matematiikan sisältöjä yhä enene-vissä määrin ammatilliseen kontekstiin. Perusteluna on ollut se, että opiskelijat pitävät ammattiaineista, ja sen vuoksi tekevät myös innokkaasti ammatissa sovellettavia matematiikan tehtäviä. Minun näkemykseni sen sijaan on, että ammattiaineista pidetään ennen kaikkea niiden käytännönläheisyyden ja konkreettisuuden vuoksi eikä niinkään sisäl-lön takia. Koska matematiikka oppiaineena herättää myös enemmän tunteita kuin muut oppiaineet, on toisen asteen matematii-kan opettajan tärkein tehtävä mielestäni tarjota opiskelijoille mahdollisuus vapautua negatiivisista ennakkoasenteis-taan. Keinoja vapautumiseen ovat avoin keskustelu sekä luokan hyvä ja rento ilmapiiri. Matematiikanopettajan tär-keimmiksi taidoiksi nousevat tällöin reflektiokyky ja empatiakyky. Näihin ajatuksiin nojaten perehdyin omiin matematiikan oppimisen ja opettamisen skeemoihini sekä erilaisiin oppi-mistyyliteorioihin. Kehittämishankkeeni muodostui siten henkiseksi kasvuksi kohti erityisopettajuutta matematiikan oppimisen näkökulmasta. Samalla kokosin erilaisia konkretisoimisvälineitä matematiikan opetuksen tueksi ja pyrin luomaan uusia käytänteitä matematiikan opetukseen ja oppimisen arviointiin.