Sosiaalisen tuen ja vertaistuen merkitys synnytysmasennuksesta toipumisessa
Sillanpää, Merja (2009)
Sillanpää, Merja
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010062112430
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010062112430
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli selvittää sosiaalisen tuen ja vertaistuen merkitystä synnytysmasennuksen toipumisprosessissa. Lisäksi tarkoituksena oli nostaa esiin äitien kokemuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen kautta saamastaan sosiaalisesta tuesta. Tämä tieto on tarpeen, jotta masentuneille äideille suunnattuja sosiaali- ja terveyspalveluja voitaisiin kehittää. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, jotta tutkittavien oma ääni tulisi paremmin kuuluviin. Tutkimukseen osallistuneet äidit ovat synnytysmasennuksesta toipuneita Äimä ry:n (= Äidit irti synnytysmasennuksesta ry) jäseniä. Äimä ry:n synnytysmasennuksesta toipuneita jäseniä pyydettiin tekemään vapaamuotoinen kirjoitelma, johon sisältyi vastaukset kymmeneen tutkimuskysymykseen. Tutkimuskysymykset lähetettiin edellä mainitun yhdistyksen kautta sähköpostitse kaikille jäsenille. Vastauksia pyydettiin sähköpostin välityksellä. Vastauksia saatiin yhteensä yhdeksältä toipuneelta äidiltä helmikesäkuussa 2009. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin luokittelua. Tutkimustulosten kuvailussa käytettiin myös laskemista. Tutkimustulosten mukaan vertaistuen merkitystä synnytysmasennuksesta toipumisessa voidaan pitää tärkeänä. Läheisiltä ihmisiltä saadun sosiaalisen tuen merkitystä synnytysmasennuksesta toipumisessa voidaan pitää tutkimustulosten perusteella erittäin tärkeänä. Tutkimukseen osallistuneet äidit pitivät sosiaali- ja terveyspalvelujen kautta saamaansa sosiaalista tukea vähemmän merkittävänä toipumisensa kannalta kuin läheisiltä ihmisiltä saamaansa sosiaalista tukea. Neuvolasta ja terveyskeskuslääkärin vastaanotolta saatua tukea pidettiin osittain riittämättömänä. Sosiaalipalvelujen ongelmakohdaksi taas koettiin sosiaalipalvelujen vaikea ja hidas saatavuus. Monet vastaajat kokivat, että olisivat aikanaan tarvinneet kotipalvelua toipumisensa tueksi.