Kartoitus kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvista työnhakijoista Pohjois-Satakunnan työ- ja elinkeinotoimiston alueella
Lepistö, Päivi (2010)
Lepistö, Päivi
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010062112415
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010062112415
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja analysoida, minkälaisia asiakkaita kuuluu kuntouttavan työtoiminnan piiriin Pohjois-Satakunnan työ- ja elinkeinotoimiston alueella. Kartoituksesta saatavaa tietoa hyödynnetään kuntouttavaan työtoimintaan liittyvän kehittämishankkeemme tavoitteiden toimeenpanossa. Hankkeemme tavoitteena on luoda uusi palveluohjauksellinen toimintamalli kuntouttavasta työtoiminnasta kohti avoimia työmarkkinoita.
Kartoituksen avulla haluttiin selvittää, minkälaisia yhteneväisyyksiä kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvien asiakkaiden taustoista löytyy. Haluttiin myös tietoa siitä, minkälaiset asiat tukevat ajatusta, että kuntouttavan työtoiminnan piirissä on asiakkaita, jotka eivät tule autetuiksi työvoimapoliittisin keinoin ja jotka eivät ole oikeassa paikassa työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaina. Kolmanneksi haluttiin selvittää, voidaanko kartoituksen avulla saada lisäarvoa kuntouttavan työtoiminnan toimintamallin kehittämiseen.
Tutkimus toteutettiin keräämällä ennalta määritellyt tiedot kaikista alueen kohderyhmään kuuluvista asiakkaista. Tietolähteenä käytettiin työ- ja elinkeinohallinnon Ura-tietojärjestelmää. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Tietojen kerääminen suoritettiin marras – joulukuun 2009 aikana.
Tutkimushetkellä 6.11.2009 kohderyhmään kuului 396 asiakasta. Luku on 30,9 % alueen työttömien määrästä. Eniten löytyi iältään 25 – 54 vuotiaita (64 %). Suurimpina työllistymiseen positiivisesti vaikuttavina yhteisinä tekijöinä oli aktiivinen osallistuminen työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, diagnosoitujen sairauksien vähäisyys ja koulutus. Toisaalta työllistymiseen heikentävästi vaikuttavina asioina oli pitkä työttömyys, koulutuksen puuttuminen kokonaan ja sairauksien kohdentuminen yli 55-vuotiaisiin. Tutkimuksesta löytyi myös viitteitä siihen, että joukosta löytyy niitä, jotka eivät ole työvoimapoliittisin toimenpitein autettavissa. Näitä tekijöitä ovat osallistumattomuus toimenpiteisiin, aktivointiehdon täyttyminen vuonna 2001, koulutuksen puute, sairaudet ja ikä.
Kartoituksen avulla haluttiin selvittää, minkälaisia yhteneväisyyksiä kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvien asiakkaiden taustoista löytyy. Haluttiin myös tietoa siitä, minkälaiset asiat tukevat ajatusta, että kuntouttavan työtoiminnan piirissä on asiakkaita, jotka eivät tule autetuiksi työvoimapoliittisin keinoin ja jotka eivät ole oikeassa paikassa työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaina. Kolmanneksi haluttiin selvittää, voidaanko kartoituksen avulla saada lisäarvoa kuntouttavan työtoiminnan toimintamallin kehittämiseen.
Tutkimus toteutettiin keräämällä ennalta määritellyt tiedot kaikista alueen kohderyhmään kuuluvista asiakkaista. Tietolähteenä käytettiin työ- ja elinkeinohallinnon Ura-tietojärjestelmää. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Tietojen kerääminen suoritettiin marras – joulukuun 2009 aikana.
Tutkimushetkellä 6.11.2009 kohderyhmään kuului 396 asiakasta. Luku on 30,9 % alueen työttömien määrästä. Eniten löytyi iältään 25 – 54 vuotiaita (64 %). Suurimpina työllistymiseen positiivisesti vaikuttavina yhteisinä tekijöinä oli aktiivinen osallistuminen työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, diagnosoitujen sairauksien vähäisyys ja koulutus. Toisaalta työllistymiseen heikentävästi vaikuttavina asioina oli pitkä työttömyys, koulutuksen puuttuminen kokonaan ja sairauksien kohdentuminen yli 55-vuotiaisiin. Tutkimuksesta löytyi myös viitteitä siihen, että joukosta löytyy niitä, jotka eivät ole työvoimapoliittisin toimenpitein autettavissa. Näitä tekijöitä ovat osallistumattomuus toimenpiteisiin, aktivointiehdon täyttyminen vuonna 2001, koulutuksen puute, sairaudet ja ikä.