Tiedon hyödyntäminen johtamisessa oppilaitoksissa
Laurila, Seppo (2010)
Laurila, Seppo
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060911898
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060911898
Tiivistelmä
Tehtäväni toimeksiantajana oli Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus, toinen Keski-Suomessa toimivista ammatillisista koulutuskuntayhtymistä. Alkuperäisenä tehtäväkuvauksena oli etsiä tietoa, jota voisi hyödyntää johtamisessa.
Tietolähteinä käytin Poken intranettiä ja tutkimusmenetelminä käytin kyselyitä. Yksi kysely oli eri henkilöstöryhmille suunnattu oppivan organisaation pikatesti ja toinen SWOT-analyysi -kysely, johon vastasivat johtoryhmän edustajat. SWOT-analyysissa oli asetettu ehdolle eräitä Pokessa esiintyviä kyselyitä ja tiedon lähteitä ja lisäksi vastaajat saattoivat tuoda omia tietolähteitään esiin. Tarkoituksena oli arvioida niitä SWOT:n eri tasoilla vahvuuksina, heikkouksina, mahdollisuuksina ja uhkina. Lisäksi ne oli tarkoitus esittää järjestyksessä 1, 2, 3…jne. SWOT-analyysi -kysely oli suunnattu johtoryhmälle siksi, että erityisesti johtoryhmällä pitäisi olla käsitys siitä, mikä tieto on tärkeätä johtamisen kannalta.
Tietoa tuli runsaasti ja se oli ristiriitaista. Se oli myös vajavaista, eikä sillä sinänsä ole käyttöarvoa kuin lähtökohtana uuden tiedon rakentamiselle. Tarkastelin siksi itse tuloksia oppivan organisaation näkökulmasta ja hainkin sille näkökulmalle perusteita koko työni ajan.
Johtopäätöksenä oli että saatu tieto pitäisi jalostaa oppivan organisaation menetelmin uudeksi paremmaksi tiedoksi. Tällöin organisaatio kehittyisi itse samalla oppivaksi organisaatioksi ja kykenisi jatkuvasti uusiutumaan ja luomaan uutta tietoa. Toiminta muuttuisi projektimaisesta toiminnasta prosessimaiseksi, jolloin organisaation toiminta tehostuisi.
Tietolähteinä käytin Poken intranettiä ja tutkimusmenetelminä käytin kyselyitä. Yksi kysely oli eri henkilöstöryhmille suunnattu oppivan organisaation pikatesti ja toinen SWOT-analyysi -kysely, johon vastasivat johtoryhmän edustajat. SWOT-analyysissa oli asetettu ehdolle eräitä Pokessa esiintyviä kyselyitä ja tiedon lähteitä ja lisäksi vastaajat saattoivat tuoda omia tietolähteitään esiin. Tarkoituksena oli arvioida niitä SWOT:n eri tasoilla vahvuuksina, heikkouksina, mahdollisuuksina ja uhkina. Lisäksi ne oli tarkoitus esittää järjestyksessä 1, 2, 3…jne. SWOT-analyysi -kysely oli suunnattu johtoryhmälle siksi, että erityisesti johtoryhmällä pitäisi olla käsitys siitä, mikä tieto on tärkeätä johtamisen kannalta.
Tietoa tuli runsaasti ja se oli ristiriitaista. Se oli myös vajavaista, eikä sillä sinänsä ole käyttöarvoa kuin lähtökohtana uuden tiedon rakentamiselle. Tarkastelin siksi itse tuloksia oppivan organisaation näkökulmasta ja hainkin sille näkökulmalle perusteita koko työni ajan.
Johtopäätöksenä oli että saatu tieto pitäisi jalostaa oppivan organisaation menetelmin uudeksi paremmaksi tiedoksi. Tällöin organisaatio kehittyisi itse samalla oppivaksi organisaatioksi ja kykenisi jatkuvasti uusiutumaan ja luomaan uutta tietoa. Toiminta muuttuisi projektimaisesta toiminnasta prosessimaiseksi, jolloin organisaation toiminta tehostuisi.