Keihäänheittosuorituksen biomekaniikka : Poika- ja naisheittäjien vertailu
Aarniovuori, Ari (2010)
Aarniovuori, Ari
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060811739
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060811739
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia keihäänheiton suoritustekniikkaa hyödyntäen plantaarisista paineista ja liikemuuttujista saatavia tietoja. Menetelmien avulla pyrittiin selvittämään oleellisimpia tekijöitä suuren keihään lähtönopeuden saavuttamiseksi, sekä merkitseviä eroja poika- ja naisheittäjien välillä. Suurimman mielenkiinnon kohteena olivat plantaaristen paineiden muuttujat. Tutkimuksessa koehenkilöinä oli kaksi poika- ja kaksi naisheittäjää, jotka olivat heittotulosten valossa lähes samantasoisia. Heittäjät suorittivat minimissään neljä onnistunutta heittosuoritusta
kolmella eripituisella alkuvauhdilla. Kaikkiaan heittäjät suorittivat 52 heittoa. Heittosuoritukset taltioitiin analysoitavaksi Novel Pedar-X -painepohjallisilla, kahdella NAC FX4 K4 – suurnopeuskameralla, sekä Laveg -lasertutkalla. Lisäksi heittäjille suoritettiin kehonkoostumusanalyysi. Tulokset analysoitiin taulukkomuodossa ja eri muuttujien välille laskettiin korrelaatiot, jotta saatiin selville
merkitsevät muuttujat. Keihään lähtönopeuteen korreloivat mm. etenemisnopeudet ristiaskelkontaktille(r=.52, p<.001) ja tukiaskelkontaktille (r=.48, p<.001) tultaessa, keskimääräisten maksimipaineiden myöhäisempi ilmeneminen tukiaskelkontaktissa (r=.58, p<.001) ja ristiaskelkontaktin
kesto (r=-.41, p<.001). Lisäksi saatiin mielenkiintoinen yhteys lihasmassan suhteellisen määrän ja keihään lähtönopeuden välille (r=.78, p<.001). Heittäjän voimatasoa kuvaa hyvin heittäjän tuottamien keskimääräisten maksimivoimien suhteuttaminen painoon. Hyvää suoritustekniikkaa kuvastavat tukiaskeleella päkiälle tuotetut suuret paineet. Pojat saavuttivat suuremmat keihään lähtönopeudet verrattuna naisiin, mutta selkeitä tekijöitä suuren keihään lähtönopeuden saavuttamiseksi ei tässä tutkimuksessa löytynyt. Kyse on todennäköisesti sukupuolten välisistä eroista voimanopeusominaisuuksissa. Heittäjillä havaittiin erilaisia tekniikoita. Tällöin kyse on enemmänkin yksilöiden ominaisuuksista ja henkilökohtaisista vahvuuksista. Jatkossa olisi mielenkiintoista mitata
enemmän heittäjien välisiä voimatasoja ja tutkia niiden yhteyttä keihään lähtönopeuteen.
kolmella eripituisella alkuvauhdilla. Kaikkiaan heittäjät suorittivat 52 heittoa. Heittosuoritukset taltioitiin analysoitavaksi Novel Pedar-X -painepohjallisilla, kahdella NAC FX4 K4 – suurnopeuskameralla, sekä Laveg -lasertutkalla. Lisäksi heittäjille suoritettiin kehonkoostumusanalyysi. Tulokset analysoitiin taulukkomuodossa ja eri muuttujien välille laskettiin korrelaatiot, jotta saatiin selville
merkitsevät muuttujat. Keihään lähtönopeuteen korreloivat mm. etenemisnopeudet ristiaskelkontaktille(r=.52, p<.001) ja tukiaskelkontaktille (r=.48, p<.001) tultaessa, keskimääräisten maksimipaineiden myöhäisempi ilmeneminen tukiaskelkontaktissa (r=.58, p<.001) ja ristiaskelkontaktin
kesto (r=-.41, p<.001). Lisäksi saatiin mielenkiintoinen yhteys lihasmassan suhteellisen määrän ja keihään lähtönopeuden välille (r=.78, p<.001). Heittäjän voimatasoa kuvaa hyvin heittäjän tuottamien keskimääräisten maksimivoimien suhteuttaminen painoon. Hyvää suoritustekniikkaa kuvastavat tukiaskeleella päkiälle tuotetut suuret paineet. Pojat saavuttivat suuremmat keihään lähtönopeudet verrattuna naisiin, mutta selkeitä tekijöitä suuren keihään lähtönopeuden saavuttamiseksi ei tässä tutkimuksessa löytynyt. Kyse on todennäköisesti sukupuolten välisistä eroista voimanopeusominaisuuksissa. Heittäjillä havaittiin erilaisia tekniikoita. Tällöin kyse on enemmänkin yksilöiden ominaisuuksista ja henkilökohtaisista vahvuuksista. Jatkossa olisi mielenkiintoista mitata
enemmän heittäjien välisiä voimatasoja ja tutkia niiden yhteyttä keihään lähtönopeuteen.