Monta toivoin : perheiden kokemus sekundaarisesta lapsettomuudesta
Pietiläinen, Maarit (2010)
Pietiläinen, Maarit
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060711596
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060711596
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sekundaarisen lapsettomuuden kokemista perheessä. Tutkimuksessa haettiin tietoa siitä, miten perheet ovat kokeneet sekundaarisen lapsettomuuden, millaista tukea perheet ovat saaneet sekundaariseen lapsettomuuteen ja millaista tukea perheet olisivat toivoneet sekundaariseen lapsettomuuteen. Toimeksiantajana toimi Lapsettomien yhdistys Simpukka ry.
Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin 15.2.2010-3.3.2010 Simpukka ry:n Internet-sivuilla olleen kyselyn avulla. Tutkimukseen vastasi kuusi naista. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimustulokset osoittivat, että sekundaarinen lapsettomuus koettiin perheissä turhauttavana ja rasittavana. Kaipaus sisaruksen saamisesta lapselle ja ympäristön vaikutus tilanteessa korostuivat sekundaarisen lapsettomuuden kokemisessa. Tutkimustuloksissa korostui, että perheet eivät koe saaneensa tukea sekundaariseen lapsettomuuteen. Tukea saatiin lähinnä puolisolta, ystäviltä ja vertaisilta. Asian puheeksiottaminen neuvolassa nousi keskeiseksi toiveeksi. Lisäksi hoitotyöntekijöiltä toivottiin ammatillista kohtaamista.
Sekundaarinen lapsettomuus tulisi huomioida terveydenhuollossa paremmin. Hoitotyöntekijöiden tietoa ja asenteita sekundaarisesta lapsettomuudesta voitaisiin kartoittaa. Neuvolatoiminnassa sekundaarisen lapsettomuuden puheeksiottoa olisi kehitettävä
Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin 15.2.2010-3.3.2010 Simpukka ry:n Internet-sivuilla olleen kyselyn avulla. Tutkimukseen vastasi kuusi naista. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimustulokset osoittivat, että sekundaarinen lapsettomuus koettiin perheissä turhauttavana ja rasittavana. Kaipaus sisaruksen saamisesta lapselle ja ympäristön vaikutus tilanteessa korostuivat sekundaarisen lapsettomuuden kokemisessa. Tutkimustuloksissa korostui, että perheet eivät koe saaneensa tukea sekundaariseen lapsettomuuteen. Tukea saatiin lähinnä puolisolta, ystäviltä ja vertaisilta. Asian puheeksiottaminen neuvolassa nousi keskeiseksi toiveeksi. Lisäksi hoitotyöntekijöiltä toivottiin ammatillista kohtaamista.
Sekundaarinen lapsettomuus tulisi huomioida terveydenhuollossa paremmin. Hoitotyöntekijöiden tietoa ja asenteita sekundaarisesta lapsettomuudesta voitaisiin kartoittaa. Neuvolatoiminnassa sekundaarisen lapsettomuuden puheeksiottoa olisi kehitettävä