Ulkoilman mikrobien kulkeutuminen sisäilmaan
Kemppainen, Niina (2010)
Kemppainen, Niina
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060411525
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060411525
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi ISS Proko Oy. Työn tavoitteena oli selvittää ulkoilman mikrobien kulkeutumista sisäilmaan sulan maan aikana. Samalla pohdittiin, voisiko sisäilman mikrobiologisia tutkimuksia tehdä muulloinkin kuin talvisin.
Tutkimus toteutettiin kevään aikana ottamalla ilmanäytteitä sisä- ja ulkoilmasta kerran viikossa kahden kuukauden ajan. Näytteenottokohteena tutkimuksessa oli ISS:n toimitalo Jyväskylässä. Ilmanäytteet otettiin Andersen 6-vaihekeräimellä toimitalon ulkoa parkkipaikalta ja sisältä toimistotyöympäristöstä. Sieni-itiöt kerättiin 2 % mallasuute- ja dikloran-glyseroli-18-kasvatusalustoille (DG18) sekä bakteerit tryptoni-hiivauute-glukoosikasvatusalusalle (THG). Ulkoilmanäytteitä kerättiin 10 minuuttia ja sisäilmanäytteitä 15 minuuttia. Näytteenoton jälkeen homeita kasvatettiin lämpökaapissa (25 °C) 7 vuorokautta ja bakteereja 10 vuorokautta. Kasvatuksen jälkeen homepesäkkeet tunnistettiin ja laskettiin sekä bakteerialustoilta laskettiin aktinomykeetti- (sädesieni-) ja bakteeripesäkkeet.
Tulosten mukaan ulkoilmasta kulkeutuu todella vähän mikrobeja sisäilmaan. Sisäilman sieni-itiöpitoisuudet vaihtelivat 0-28 cfu/m³ ja ulkoilman pitoisuudet 39-385 cfu/m³. Tuloksiin vaikutti merkittävästi se, että näytteenottokohteena ollut rakennus on lähes uusi, jolloin koneellinen ilmanvaihto sekä suodattimet ovat puhtaita ja kunnossa.
Opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella sisäilmamittauksia voitaisiin tehdä myös sulan maan aikana, jos kohteena on moderni toimistorakennus. Tällöin pitää kuitenkin aina ottaa vertailunäytteitä ulkoilmasta.
Tutkimus toteutettiin kevään aikana ottamalla ilmanäytteitä sisä- ja ulkoilmasta kerran viikossa kahden kuukauden ajan. Näytteenottokohteena tutkimuksessa oli ISS:n toimitalo Jyväskylässä. Ilmanäytteet otettiin Andersen 6-vaihekeräimellä toimitalon ulkoa parkkipaikalta ja sisältä toimistotyöympäristöstä. Sieni-itiöt kerättiin 2 % mallasuute- ja dikloran-glyseroli-18-kasvatusalustoille (DG18) sekä bakteerit tryptoni-hiivauute-glukoosikasvatusalusalle (THG). Ulkoilmanäytteitä kerättiin 10 minuuttia ja sisäilmanäytteitä 15 minuuttia. Näytteenoton jälkeen homeita kasvatettiin lämpökaapissa (25 °C) 7 vuorokautta ja bakteereja 10 vuorokautta. Kasvatuksen jälkeen homepesäkkeet tunnistettiin ja laskettiin sekä bakteerialustoilta laskettiin aktinomykeetti- (sädesieni-) ja bakteeripesäkkeet.
Tulosten mukaan ulkoilmasta kulkeutuu todella vähän mikrobeja sisäilmaan. Sisäilman sieni-itiöpitoisuudet vaihtelivat 0-28 cfu/m³ ja ulkoilman pitoisuudet 39-385 cfu/m³. Tuloksiin vaikutti merkittävästi se, että näytteenottokohteena ollut rakennus on lähes uusi, jolloin koneellinen ilmanvaihto sekä suodattimet ovat puhtaita ja kunnossa.
Opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella sisäilmamittauksia voitaisiin tehdä myös sulan maan aikana, jos kohteena on moderni toimistorakennus. Tällöin pitää kuitenkin aina ottaa vertailunäytteitä ulkoilmasta.