Metsänlannoitus
Jurvainen, Lauri (2010)
Jurvainen, Lauri
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060111138
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060111138
Tiivistelmä
Käsittelen opinnäytetyössäni metsänlannoituksen pääkohtia. Tärkeimmiksi niistä nousevat eri lannoitustavat sekä metsänlannoituksesta saatava taloudellinen hyöty.
Suomessa metsänlannoitusmäärät ovat suhteellisesti ja määrällisesti olleet suuremmat kuin missään muualla maail-massa. Määrät ovat kuitenkin tasoittuneet vuositasolla 1970–1980-lukujen huippuvuosien jälkeen. Nyt myös lannoitteiden hinnoittelu on palannut aiemmalle tasolle ja se antaa pohjaa lannoitusten jatkuvuudelle.
Metsänlannoitushanke on suunniteltava hyvin tarkasti, koska toteutusvaihtoehtoja on monia. Tärkeintä on pitää huolta metsämaan ravinnetasapainosta. Ravinteiden epätasapaino ja puute voivat johtaa suuriin kasvutappioihin. Terveyslannoitukset tulee siis tehdä ajoissa metsän laadun ja elinvoimaisuuden vuoksi. Terveyslannoituksia myös tuetaan valtion puolesta kemera-varoin.
Lannoituslaitteistoa on kehitetty lähiaikoina monien koneenvalmistajien puolesta. Suurin osa Suomessa levitettävästä lannoitteista levitetään edelleen helikopterilla. Yhteishankkeet, joita metsänhoitoyhdistykset ja metsäkeskus vetävät ovat erittäin hyvä vaihtoehto yksityisille metsänomistajille. Näissä hankkeissa on mahdollista saada tilan kasvatus- ja terveyslannoitukset kuntoon kerralla.
Typpilannoitteet soveltuvat kivennäismaille antamaan lisäkasvua puustolle. Sopivimpia kohteita ovat nuoret 40–60- vuotiaat havupuuvaltaiset metsiköt, joiden kasvu on parhaassa vauhdissa. Tuoreiden ja kuivahkojen kankaiden mänty- ja kuusivaltaiset sekä lehtomaisten kankaiden kuusikot ovat parhaita lannoituskohteita. Niissä arvokkaan tukkipuuosuuden nousu lisää kannattavuutta. Lannoitukset on hyvä jaksottaa hakkuiden kanssa, uudistushakkuita lähestyvät metsät kannattaisi kohteesta riippuen lannoittaa 8-15 vuotta ennen hakkuuta.
Suomessa metsänlannoitusmäärät ovat suhteellisesti ja määrällisesti olleet suuremmat kuin missään muualla maail-massa. Määrät ovat kuitenkin tasoittuneet vuositasolla 1970–1980-lukujen huippuvuosien jälkeen. Nyt myös lannoitteiden hinnoittelu on palannut aiemmalle tasolle ja se antaa pohjaa lannoitusten jatkuvuudelle.
Metsänlannoitushanke on suunniteltava hyvin tarkasti, koska toteutusvaihtoehtoja on monia. Tärkeintä on pitää huolta metsämaan ravinnetasapainosta. Ravinteiden epätasapaino ja puute voivat johtaa suuriin kasvutappioihin. Terveyslannoitukset tulee siis tehdä ajoissa metsän laadun ja elinvoimaisuuden vuoksi. Terveyslannoituksia myös tuetaan valtion puolesta kemera-varoin.
Lannoituslaitteistoa on kehitetty lähiaikoina monien koneenvalmistajien puolesta. Suurin osa Suomessa levitettävästä lannoitteista levitetään edelleen helikopterilla. Yhteishankkeet, joita metsänhoitoyhdistykset ja metsäkeskus vetävät ovat erittäin hyvä vaihtoehto yksityisille metsänomistajille. Näissä hankkeissa on mahdollista saada tilan kasvatus- ja terveyslannoitukset kuntoon kerralla.
Typpilannoitteet soveltuvat kivennäismaille antamaan lisäkasvua puustolle. Sopivimpia kohteita ovat nuoret 40–60- vuotiaat havupuuvaltaiset metsiköt, joiden kasvu on parhaassa vauhdissa. Tuoreiden ja kuivahkojen kankaiden mänty- ja kuusivaltaiset sekä lehtomaisten kankaiden kuusikot ovat parhaita lannoituskohteita. Niissä arvokkaan tukkipuuosuuden nousu lisää kannattavuutta. Lannoitukset on hyvä jaksottaa hakkuiden kanssa, uudistushakkuita lähestyvät metsät kannattaisi kohteesta riippuen lannoittaa 8-15 vuotta ennen hakkuuta.