Hevostenhoitajien työhyvinvointi
Ahonen, Emma (2010)
Ahonen, Emma
Lahden ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060111103
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060111103
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa ammattimaisten hevostenhoitajien työhyvinvointia. Tutkimuksessa selvitettiin hoitajien kokemuksia fyysisestä ja henkisestä kuormituksesta hevostenhoitajan ammatissa sekä kokemuksia työympäristöstä. Tutkimuksessa tutkittiin myös fyysisen kunnon ja koulutuksen vaikutusta fyysisen kuormituksen kokemiseen hevostenhoitajan työtehtävissä. Opinnäytetyön tutkimusongelmat olivat: Millainen on hevostenhoitajien tämän hetkinen työhyvinvoin-ti? Onko fyysisellä kunnolla ja koulutuksella vaikutusta fyysiseen kuormittumiseen?
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Opinnäytyön teoreettinen viitekehys muodostui lähdekirjallisuudesta. Teoriaosuudessa käsiteltiin hevostenhoitajan työnkuvaa, hevosurheilua, hevostenhoitajan työstä aiheutuvaa fyysistä ja henkistä kuormitusta sekä hevostenhoitajien työympäristöä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin julkisella kyselylomakkeella, joka oli esillä Suomen Hippos ry:n kotisivuilla. Kyselyyn vastanneita oli 108.
Hevostenhoitajista 59 % koki kilpailumatkat fyysisesti kuormittaviksi tai erittäin kuormittaviksi. Karsinoiden puhdistaminen fyysisesti kuormittavaksi tai erittäin kuormittavaksi, koki 53 % vastaajista. Hevostenhoitajista 66 % oli täysin tai jokseenkin eri mieltä, että työ on ruumiillisesti liian raskasta. Kyselyyn vastanneista 36 % koki kilpailumatkat henkisesti kuormittaviksi tai erittäin kuormittaviksi. Hevostenhoitajista suurin osa oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että hänellä on mahdollisuus pitää yhteyttä työnantajaan esimerkiksi ongelma- tai vaaratilanteen sattuessa. Valtaosa osa vastaajista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä, että työ on stressaavaa ja valtaosa jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että työasiat pyörivät mielessä vapaa-ajallakin. Ne hevostenhoitajat, jotka kokivat oman fyysisen kuntonsa hyväksi, kokivat työtehtävät kevyemmiksi kuin ne, jotka kokivat kuntonsa huonommaksi. Hevosalan koulutuksella ei näyttäisi olevan merkitystä fyysisen kuormittumisen kokemiseen.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Opinnäytyön teoreettinen viitekehys muodostui lähdekirjallisuudesta. Teoriaosuudessa käsiteltiin hevostenhoitajan työnkuvaa, hevosurheilua, hevostenhoitajan työstä aiheutuvaa fyysistä ja henkistä kuormitusta sekä hevostenhoitajien työympäristöä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin julkisella kyselylomakkeella, joka oli esillä Suomen Hippos ry:n kotisivuilla. Kyselyyn vastanneita oli 108.
Hevostenhoitajista 59 % koki kilpailumatkat fyysisesti kuormittaviksi tai erittäin kuormittaviksi. Karsinoiden puhdistaminen fyysisesti kuormittavaksi tai erittäin kuormittavaksi, koki 53 % vastaajista. Hevostenhoitajista 66 % oli täysin tai jokseenkin eri mieltä, että työ on ruumiillisesti liian raskasta. Kyselyyn vastanneista 36 % koki kilpailumatkat henkisesti kuormittaviksi tai erittäin kuormittaviksi. Hevostenhoitajista suurin osa oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että hänellä on mahdollisuus pitää yhteyttä työnantajaan esimerkiksi ongelma- tai vaaratilanteen sattuessa. Valtaosa osa vastaajista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä, että työ on stressaavaa ja valtaosa jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että työasiat pyörivät mielessä vapaa-ajallakin. Ne hevostenhoitajat, jotka kokivat oman fyysisen kuntonsa hyväksi, kokivat työtehtävät kevyemmiksi kuin ne, jotka kokivat kuntonsa huonommaksi. Hevosalan koulutuksella ei näyttäisi olevan merkitystä fyysisen kuormittumisen kokemiseen.