Neeronojan kuntokartoitus ja kunnostussuunnitelma
Vuorma, Salla (2010)
Vuorma, Salla
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052810874
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052810874
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan purokunnostusta sekä purojen merkitystä eliöstölle ja alueelliseen vesistöjen tilaan. Opinnäytetyöhön sisältyy Neeronojan kunnostussuunnitelma. Neeronoja on Pirkanmaan ja Satakunnan maakunnissa sijaitsevien Sastamalan ja Huittisten kaupunkien rajalla kulkeva puro, jonka luonnontilaisuus on kärsinyt viimeisten vuosikymmenien aikana. Opinnäytetyössä kartoitetaan puron nykytilaa sekä menetelmiä, joilla puron kalataloudellista arvoa voitaisiin kasvattaa sen eliöstön elinolosuhteita samalla parantaen. Tämän lisäksi annetaan ehdotuksia toimenpiteistä, joiden avulla Neeronojan vedenlaatu paranisi. Erityisesti kiinnitetään huomiota eroosion hallintaan ja kiintoaineskuorman vähentämiseen.
Opinnäytetyö on laadittu kevään 2010 aikana. Toteutuksessa on hyödynnetty muun muassa paikallisten maanomistajien antamia tietoja, ympäristöhallinnon kartta- ja tietopalveluja sekä alan kirjallisuutta. Tarvittaessa ollaan oltu yhteydessä Huittisten kaupungin edustajiin. Neeronojan vesistön tilan kartoitus on tehty pääasiassa puron valuma-alueella suoritettujen maastokäyntien ja huhti-toukokuussa kaksi kertaa puron neljästä eri kohdasta otettujen vesinäytteiden avulla. Ennen peltojen lannoitusta tehtyjen vedenlaatutestien perusteella puron vedenlaatu on melko hyvä. Kartoituksessa on kuitenkin käynyt ilmi, että puron uomat kärsivät paikka paikoin eroosiosta, ja puron kiintoaineskuorma on tämän vuoksi suuri. Uoman keskimääräinen vedenkorkeus on laskenut muun muassa tehostuneen maatalousojituksen, uomien perkauksen ja sivu-uomien padotuksen seurauksena. Lisäksi on havaittu, että puron monimuotoisuus on kärsinyt suuresti erityisesti sen yläjuoksulla.
Suurin osa ehdotetuista kalataloudellisista kunnostustoimenpiteistä keskittyy puron alajuoksulle. Kiintoaineen pidätykseen tarkoitetut rakenteet on myös suunniteltu puron alajuoksun 1,2 km pitkälle päätoimenpidealueelle. Puron yläjuoksulle ja latvaosille on annettu suojavyöhykesuosituksia sekä ehdotuksia toimenpiteistä, joilla uoman monimuotoisuutta voidaan parantaa.
Opinnäytetyö on laadittu kevään 2010 aikana. Toteutuksessa on hyödynnetty muun muassa paikallisten maanomistajien antamia tietoja, ympäristöhallinnon kartta- ja tietopalveluja sekä alan kirjallisuutta. Tarvittaessa ollaan oltu yhteydessä Huittisten kaupungin edustajiin. Neeronojan vesistön tilan kartoitus on tehty pääasiassa puron valuma-alueella suoritettujen maastokäyntien ja huhti-toukokuussa kaksi kertaa puron neljästä eri kohdasta otettujen vesinäytteiden avulla. Ennen peltojen lannoitusta tehtyjen vedenlaatutestien perusteella puron vedenlaatu on melko hyvä. Kartoituksessa on kuitenkin käynyt ilmi, että puron uomat kärsivät paikka paikoin eroosiosta, ja puron kiintoaineskuorma on tämän vuoksi suuri. Uoman keskimääräinen vedenkorkeus on laskenut muun muassa tehostuneen maatalousojituksen, uomien perkauksen ja sivu-uomien padotuksen seurauksena. Lisäksi on havaittu, että puron monimuotoisuus on kärsinyt suuresti erityisesti sen yläjuoksulla.
Suurin osa ehdotetuista kalataloudellisista kunnostustoimenpiteistä keskittyy puron alajuoksulle. Kiintoaineen pidätykseen tarkoitetut rakenteet on myös suunniteltu puron alajuoksun 1,2 km pitkälle päätoimenpidealueelle. Puron yläjuoksulle ja latvaosille on annettu suojavyöhykesuosituksia sekä ehdotuksia toimenpiteistä, joilla uoman monimuotoisuutta voidaan parantaa.