Logistiikkaosaamisen määritteleminen
Kela, Soili (2010)
Kela, Soili
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052810827
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052810827
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tekemisen tarkoituksena oli selventää, mitä käsite ”logistiikkaosaaminen” pitää sisällään ja miten se käsitetään yrityksissä. Laurea-ammattikorkeakoulu on mukana ESLogC-hankkeessa, joka kehittää Etelä-Suomen logistiikkakeskusjärjestelmää. Laurea kuuluu ESLogC:n kuudesta työkokonaisuudesta osaaminen –työkokonaisuuteen, jossa kartoitetaan ja kehitetään logistiikka-alan yritysten osaamista. Käsitteen määrittelemisen lisäksi opinnäytetyö kartoitti muun muassa logistiikkaosaamisen arviointia ja sen kehittämistä eri yrityksissä. Opinnäytetyö toimi esitutkimuksena ESLogC-hankkeelle. Aihealueeltaan työ on yhdistelmä logistiikkaa ja henkilöstön johtamista sekä jossain määrin strategista johtamista.
Teoreettiseksi viitekehykseksi muodostui osaamisen eri osa-alueiden, kuten liiketoimintaosaamisen, tarkasteleminen liiketoiminnan kannalta. Kirjallisuuskatsauksessa avattiin myös sanaa logistiikka. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua ja DACUM-mallista sovellettua osaamiskartoitusta. Haastattelu ja kartoitus toteutettiin logistiikka-alan työnjohtokoulutuskokeilussa olevien opiskelijoiden toimesta heidän työpaikoillaan.
Tutkimustulokset tukivat pääosin kirjallisuuskatsausta. Logistiikkaosaamisen kehittämisen tärkeys on useissa yrityksissä sisäistetty ja sitä kehitetään eri tavoin. Logistiikkaosaamista arvioidaan yleensä kehityskeskusteluiden avulla. Joissain vastauksissa ilmeni, ettei kaikissa yrityksissä henkilöstöä kouluteta, eikä osaamista arvioida. Käsitteenä logistiikkaosaaminen ymmärrettiin pääosin kokonaisuuksien hallintana. Osaamiskartoitusten mukaan yrityksissä logistiikkaosaaminen on keskimäärin pätevällä tasolla.
ESLogC-hanke sai opinnäytetyöstä arvokasta taustatietoa omalle laajemmalle tutkimukselleen. Teorian ja tutkimustulosten pohjalta hankkeelle löytyi muutama ajatus pohdittavaksi osaamiskartoituksiin liittyen, kuten pitäisikö osaamista tutkia enemmän myös tietotasolla.
Teoreettiseksi viitekehykseksi muodostui osaamisen eri osa-alueiden, kuten liiketoimintaosaamisen, tarkasteleminen liiketoiminnan kannalta. Kirjallisuuskatsauksessa avattiin myös sanaa logistiikka. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua ja DACUM-mallista sovellettua osaamiskartoitusta. Haastattelu ja kartoitus toteutettiin logistiikka-alan työnjohtokoulutuskokeilussa olevien opiskelijoiden toimesta heidän työpaikoillaan.
Tutkimustulokset tukivat pääosin kirjallisuuskatsausta. Logistiikkaosaamisen kehittämisen tärkeys on useissa yrityksissä sisäistetty ja sitä kehitetään eri tavoin. Logistiikkaosaamista arvioidaan yleensä kehityskeskusteluiden avulla. Joissain vastauksissa ilmeni, ettei kaikissa yrityksissä henkilöstöä kouluteta, eikä osaamista arvioida. Käsitteenä logistiikkaosaaminen ymmärrettiin pääosin kokonaisuuksien hallintana. Osaamiskartoitusten mukaan yrityksissä logistiikkaosaaminen on keskimäärin pätevällä tasolla.
ESLogC-hanke sai opinnäytetyöstä arvokasta taustatietoa omalle laajemmalle tutkimukselleen. Teorian ja tutkimustulosten pohjalta hankkeelle löytyi muutama ajatus pohdittavaksi osaamiskartoituksiin liittyen, kuten pitäisikö osaamista tutkia enemmän myös tietotasolla.