Koululiikunnan ohjaaminen autistisille oppilaille
Salonen, Severi; Suni, Maija (2010)
Salonen, Severi
Suni, Maija
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052710675
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052710675
Tiivistelmä
Tämän projektin tarkoituksena oli ohjata autististen koululaisten liikuntatunteja. Tavoitteena oli suunnitella tunnit liikunnanohjaajan näkökulmasta ja lisätä tuntien tehokkuutta.
Projektiin sisältyi yhteensä yhdeksän liikuntatuntia ja ne toteutettiin syyslukukauden 2009 ja kevätlukukauden 2010 aikana. Ohjattavasta ryhmästä projektiin osallistui neljä autistista 3.-9.-luokkalaista poikaa. Kaikki liikuntatunnit osuivat sisäliikuntajaksolle ja ne ohjattiin koulun omassa liikuntasalissa. Jokaisen ohjauskerran jälkeen laadittiin oppimispäiväkirja, jossa yksityiskohtaisesti käytiin läpi tunnin kulku sekä havaintoja siitä.
Ohjausten perusteella laadittiin kymmenen kohdan lista niistä huomioitavista seikoista, jotka koettiin tärkeimmiksi autististen oppilaiden liikuntatuntien ohjauksessa. Tunneille luotiin yhtenäinen runko, joka pyrittiin sisällön ohella säilyttämään koko ohjausjakson ajan. Tunnin runko koostui neljästä eri osasta: lämmittelystä, toimintaradasta, lihaskunto-osuudesta sekä liikkuvuusharjoittelusta.
Tuntien rakenteen pysyminen samanlaisena osoittautui erittäin tärkeäksi, koska se helpotti harjoitteiden oppimista ja lisäsi autististen oppilaiden kaipaamaa turvallisuuden tunnetta. Autististen oppilaiden liikuntatuntien ohjaaminen vaatii tarkkaa etukäteissuunnittelua, huolellista opetuksen strukturointia, jatkuvaa motivointia ja myönteistä vahvistamista sekä tiettyjen rutiinien säilyttämistä. Tarkoituksena oli kehittää oppilaiden motorisia taitoja, mutta heti ensimmäisten tuntien jälkeen rinnalle haluttiin nostaa myös tehokkuus ja toiminnallisuus, joilla haluttiin vaikuttaa autististen oppilaiden fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja parantamiseen. Luokalla on viikossa vain yksi liikuntatunti, joten rajattu aika tulisi käyttää mahdollisimman järkevästi hyväksi.
Projektiin sisältyi yhteensä yhdeksän liikuntatuntia ja ne toteutettiin syyslukukauden 2009 ja kevätlukukauden 2010 aikana. Ohjattavasta ryhmästä projektiin osallistui neljä autistista 3.-9.-luokkalaista poikaa. Kaikki liikuntatunnit osuivat sisäliikuntajaksolle ja ne ohjattiin koulun omassa liikuntasalissa. Jokaisen ohjauskerran jälkeen laadittiin oppimispäiväkirja, jossa yksityiskohtaisesti käytiin läpi tunnin kulku sekä havaintoja siitä.
Ohjausten perusteella laadittiin kymmenen kohdan lista niistä huomioitavista seikoista, jotka koettiin tärkeimmiksi autististen oppilaiden liikuntatuntien ohjauksessa. Tunneille luotiin yhtenäinen runko, joka pyrittiin sisällön ohella säilyttämään koko ohjausjakson ajan. Tunnin runko koostui neljästä eri osasta: lämmittelystä, toimintaradasta, lihaskunto-osuudesta sekä liikkuvuusharjoittelusta.
Tuntien rakenteen pysyminen samanlaisena osoittautui erittäin tärkeäksi, koska se helpotti harjoitteiden oppimista ja lisäsi autististen oppilaiden kaipaamaa turvallisuuden tunnetta. Autististen oppilaiden liikuntatuntien ohjaaminen vaatii tarkkaa etukäteissuunnittelua, huolellista opetuksen strukturointia, jatkuvaa motivointia ja myönteistä vahvistamista sekä tiettyjen rutiinien säilyttämistä. Tarkoituksena oli kehittää oppilaiden motorisia taitoja, mutta heti ensimmäisten tuntien jälkeen rinnalle haluttiin nostaa myös tehokkuus ja toiminnallisuus, joilla haluttiin vaikuttaa autististen oppilaiden fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja parantamiseen. Luokalla on viikossa vain yksi liikuntatunti, joten rajattu aika tulisi käyttää mahdollisimman järkevästi hyväksi.