Talonrakentajien työelämävalmiudet Etelä-Pohjanmaalla nyt ja tulevaisuudessa
Rajala, Jarkko (2010)
Rajala, Jarkko
Vaasan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052510524
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052510524
Tiivistelmä
Kehittämistehtävän tavoitteena oli tarkastella, mihin talonrakennusala kehittyy tulevaisuudessa. Tarkoituksena oli selvittää sekä työn suorittamiseen vaadittavia tiedollisia että taidollisia valmiuksia. Työllä kartoitettiin myös, miten alan ammattilaiset arvioivat vastavalmistuneen talonrakentajan ammatillisia valmiuksia.
Kehittämistehtävä toteutettiin kyselytutkimuksena Koulutuskeskus Sedun yhteistyöyritysten kanssa yhteistyössä. Kyselyn avulla selvitettiin ammatissa toimivien yritysjohtajien, työpäälliköiden, työnjohtajien, työmaamestareiden, rakennusmiesten ja rakennusapumiesten näkökulmia ja mielipiteitä tutkimuksessa käsiteltävistä asioista. Menetelminä käytettiin SPSS-ohjelmiston avulla
ristiintaulukointia ja Likertin summattujen arviointien menetelmää.
Tutkimuksen tuloksista nousi vahvasti esille työssäoppimisen tärkeys oppimisen välineenä. Tutkimuksen perusteella tälle olisi tarvetta, koska tuloksista selvisi heikkouksia vastavalmistuneiden ongelmanratkaisutaidoissa, luovuudessa ja oma-aloitteisuudessa, organisointikyvyssä ja suunnitelmallisuudessa sekä oman työn vastuun tiedostamisessa. Näiden kaikkien osaamistasoa voitaisiin mahdollisesti parantaa työssäoppimista lisäämällä tai
kiinnittämällä erityistä huomiota käytännön opetetukseen oppilaitoksen työmailla.
Tämän tutkimuksen tuloksia ei ole luotettavaa yleistää muualla, koska kyselyyn osallistuneet yritykset sijaitsevat maantieteellisesti suppealla alueella ja otos on suhteellisen pieni. Jotta yleistyksiä voitaisiin tehdä, olisi kyselylomakkeita pitänyt lähettää laajemmallekin alueelle ja
suuremmalle otokselle. Voidaan kuitenkin olettaa, että tämän tutkimuksen tulokset ovat suuntaa antavia.
Kehittämistehtävä toteutettiin kyselytutkimuksena Koulutuskeskus Sedun yhteistyöyritysten kanssa yhteistyössä. Kyselyn avulla selvitettiin ammatissa toimivien yritysjohtajien, työpäälliköiden, työnjohtajien, työmaamestareiden, rakennusmiesten ja rakennusapumiesten näkökulmia ja mielipiteitä tutkimuksessa käsiteltävistä asioista. Menetelminä käytettiin SPSS-ohjelmiston avulla
ristiintaulukointia ja Likertin summattujen arviointien menetelmää.
Tutkimuksen tuloksista nousi vahvasti esille työssäoppimisen tärkeys oppimisen välineenä. Tutkimuksen perusteella tälle olisi tarvetta, koska tuloksista selvisi heikkouksia vastavalmistuneiden ongelmanratkaisutaidoissa, luovuudessa ja oma-aloitteisuudessa, organisointikyvyssä ja suunnitelmallisuudessa sekä oman työn vastuun tiedostamisessa. Näiden kaikkien osaamistasoa voitaisiin mahdollisesti parantaa työssäoppimista lisäämällä tai
kiinnittämällä erityistä huomiota käytännön opetetukseen oppilaitoksen työmailla.
Tämän tutkimuksen tuloksia ei ole luotettavaa yleistää muualla, koska kyselyyn osallistuneet yritykset sijaitsevat maantieteellisesti suppealla alueella ja otos on suhteellisen pieni. Jotta yleistyksiä voitaisiin tehdä, olisi kyselylomakkeita pitänyt lähettää laajemmallekin alueelle ja
suuremmalle otokselle. Voidaan kuitenkin olettaa, että tämän tutkimuksen tulokset ovat suuntaa antavia.