Juhlapäivien vaikutukset sairaankuljetukseen
Helin, Mira; Ruonala, Elina (2010)
Helin, Mira
Ruonala, Elina
Turun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052510426
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052510426
Tiivistelmä
Opinnäytetyö kuuluu osana VEKSU-projektiin (Varsinais-Suomen ensihoitopalvelun kokonaisuudistuksen suunnittelu-projekti). VEKSU-projektin tarkoituksena on suunnitella ja luoda laadukas, kustannustehokas ja kuntalaisia mahdollisimman tasa-arvoisesti palveleva sairaanhoitopiirivetoinen ensihoitoverkosto. Tämä tutkimus antaa suuntaa alueen resurssien riittävyydestä juhlapäivinä ja näin ollen alueen ensihoidon tehokkuuden kehittämisen tarpeista. Tässä työssä tutkittiin tehtävämääriä, potilaan tavoittamisviivettä kiireellisissä tehtävissä, kuljettamatta jättämistä ja ambulanssien käyttöasteita tavallisina viikonloppuina ja juhlapäivinä Varsinais-Suomen alueen kunnista Turussa, Taivassalossa, Loimaalla, Somerolla, Uudessakaupungissa sekä Salossa.
Tutkimus oli luonteeltaan vertaileva kvantitatiivinen retrospektiivinen poikittaistutkimus, jossa käytettiin Hätäkeskuksen VEKSU-projektille toimittamaa valmista aineistoa vuodelta 2008, jossa perusjoukkona olivat kaikki vuoden 2008 sairaankuljetustehtävät Varsinais-Suomen alueella. Opinnäytetyössä analysoitiin lähtöviiveiden sijaan pelkästään tavoittamisviiveitä, koska ne kuvaavat parhaiten potilaan kannalta oleellisia hoidonalkamisviiveitä. Tavoittavaa yksikköä ei myöskään analysoinnissa huomioitu. Potilas saa ensimmäisen avun, oli paikalle tullut yksikkö sitten ambulanssi tai ensivaste.
Turussa tehtävämäärät kasvoivat normaaliviikonlopusta juhlapäivään, muissa tutkituissa kunnissa ei vastaavaa vaikutusta ollut havaittavissa. Keskimääräiset tavoittamisviiveet lyhenivät juhlapäivinä verrattuna normaaliviikonloppuun. Kuljettamatta jättämisessä ei havaittu suuria eroja missään kun-nassa, kun verrattiin tavallista viikonloppua juhlapäivään. Ambulanssien käyttöasteet sen sijaan kasvoivat lähes kaikilla tutkituilla paikkakunnilla huomattavasti verrattaessa tavallista viikonloppua juhlapäivään, ollen juhlapäivinä suuremmat.
Tavoittamisviive on ensihoitopalvelun tärkein kustannuksia määrittävä tekijä. Jos tavoittamisviivettä halutaan lyhentää, vaatisi se varallaoloalueilla lähtövalmiuden parantamista, joka taas tarkoittaa sitä, että varallaoloaika pitäisi muuttaa aktiivityöajaksi. Tämä toisi tietenkin mukanaan lisäkustannuksia. Yksikkö- ja henkilömääriä olisi myös lisättävä. Ensihoidon laadun parantaminen ei yksin riipu tavoittamisviiveiden lyhentämisestä, vaan myös alueen hoitotasosta, jolla on suuri merkitys. Hoidon laadun takaamiseksi olisi hyvä saada jokaiseen tehtävään vähintään yksi hoitotason ensihoitaja.
Tutkimus oli luonteeltaan vertaileva kvantitatiivinen retrospektiivinen poikittaistutkimus, jossa käytettiin Hätäkeskuksen VEKSU-projektille toimittamaa valmista aineistoa vuodelta 2008, jossa perusjoukkona olivat kaikki vuoden 2008 sairaankuljetustehtävät Varsinais-Suomen alueella. Opinnäytetyössä analysoitiin lähtöviiveiden sijaan pelkästään tavoittamisviiveitä, koska ne kuvaavat parhaiten potilaan kannalta oleellisia hoidonalkamisviiveitä. Tavoittavaa yksikköä ei myöskään analysoinnissa huomioitu. Potilas saa ensimmäisen avun, oli paikalle tullut yksikkö sitten ambulanssi tai ensivaste.
Turussa tehtävämäärät kasvoivat normaaliviikonlopusta juhlapäivään, muissa tutkituissa kunnissa ei vastaavaa vaikutusta ollut havaittavissa. Keskimääräiset tavoittamisviiveet lyhenivät juhlapäivinä verrattuna normaaliviikonloppuun. Kuljettamatta jättämisessä ei havaittu suuria eroja missään kun-nassa, kun verrattiin tavallista viikonloppua juhlapäivään. Ambulanssien käyttöasteet sen sijaan kasvoivat lähes kaikilla tutkituilla paikkakunnilla huomattavasti verrattaessa tavallista viikonloppua juhlapäivään, ollen juhlapäivinä suuremmat.
Tavoittamisviive on ensihoitopalvelun tärkein kustannuksia määrittävä tekijä. Jos tavoittamisviivettä halutaan lyhentää, vaatisi se varallaoloalueilla lähtövalmiuden parantamista, joka taas tarkoittaa sitä, että varallaoloaika pitäisi muuttaa aktiivityöajaksi. Tämä toisi tietenkin mukanaan lisäkustannuksia. Yksikkö- ja henkilömääriä olisi myös lisättävä. Ensihoidon laadun parantaminen ei yksin riipu tavoittamisviiveiden lyhentämisestä, vaan myös alueen hoitotasosta, jolla on suuri merkitys. Hoidon laadun takaamiseksi olisi hyvä saada jokaiseen tehtävään vähintään yksi hoitotason ensihoitaja.