Kerran kuvastimessa – nyt kasvoista kasvoihin : Johdatus erään muusikon taiteellisiin vaiheisiin
Sipponen, Kaisu (2009)
Sipponen, Kaisu
Tampereen ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052410345
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052410345
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin ensisijaisesti kirjoittajan eli Kaisu Sipposen kasvua taiteilijaksi ja siihen liittyviä henkilökohtaisia oivalluksia nojaten Rahmaninovin kolmannen pianokonserton ensimmäisen osan harjoitusprosessiin sekä kirjalliseen lähdemateriaaliin. Työn aiheenvalintaan vaikuttivat seuraavat kysymykset: Onko taide tieteellisten normien mukaista? Kuinka määritellään, kuka on henkilönä kyllin arvokas ollakseen tieteellisen, tai tässä tapauksessa taiteellisen, tutkimuksen kohde? Onko nuorelle taiteen opiskelijalle tärkeämpää tutkia itseään ja taiteellisia arvojaan, ja selvittää kuinka omat ajatusrakenteet toimivat kuin kuluttaa kaikki ne tunnit, jotka tällaisen kirjallisen työn laatimiseen kuluvat, tutkien ulkokohtaisesti jotakuta ilmiötä, jota todennäköisesti on tutkittu jo sangen monesta näkökulmasta?
Työ jakautui johdannon ja päätännän lisäksi viiteen lukuun. Niissä käsiteltiin ja eriteltiin kirjoittajalle tärkeitä aihealueita liittyen taiteelliseen työskentelyyn ja henkilökohtaisen taiteellisen identiteetin syntyyn. Rahmaninovin kolmannen pianokonserton ensimmäistä osaa käytettiin taiteellista työskentelyä kuvaavana ja havainnollistavana esimerkkinä. Kirjalliset lähteet valittiin niiden kiinnostavuuden ja kontekstiin sopivuuden perusteella. Lähteet koostuivat enimmäkseen eri taiteenaloja ja taiteilijoita käsittelevästä kirjallisuudesta.
Työssä oli useita kysymyksenasetteluja koskien taiteeseen ja sen harjoittamiseen liittyvää problematiikkaa. Osaan Kysymyksistä vastattiin työn edetessä, osa nostatti lisäkysymyksiä, joihin työssä ei tarkoituksenmukaisesti vastattu. Konkreettisia tutkimustuloksia ei saavutettu, tai työn subjektiivisesta luonteesta johtuen ne jäivät moniselitteisiksi.
Ihminen on muuttuva olento niin psyykkisiltä kuin fyysisiltäkin ominaisuuksiltaan. Taide ei ole tieteellisesti määriteltävissä oleva käsite. Näistä syistä, niin ihmistä ja taidetta erillisinä käsitteinä kuin taiteen ja ihmisen suhdettakin tutkivaa työskentelyä voi ja pitää aina kehittää.
Työ jakautui johdannon ja päätännän lisäksi viiteen lukuun. Niissä käsiteltiin ja eriteltiin kirjoittajalle tärkeitä aihealueita liittyen taiteelliseen työskentelyyn ja henkilökohtaisen taiteellisen identiteetin syntyyn. Rahmaninovin kolmannen pianokonserton ensimmäistä osaa käytettiin taiteellista työskentelyä kuvaavana ja havainnollistavana esimerkkinä. Kirjalliset lähteet valittiin niiden kiinnostavuuden ja kontekstiin sopivuuden perusteella. Lähteet koostuivat enimmäkseen eri taiteenaloja ja taiteilijoita käsittelevästä kirjallisuudesta.
Työssä oli useita kysymyksenasetteluja koskien taiteeseen ja sen harjoittamiseen liittyvää problematiikkaa. Osaan Kysymyksistä vastattiin työn edetessä, osa nostatti lisäkysymyksiä, joihin työssä ei tarkoituksenmukaisesti vastattu. Konkreettisia tutkimustuloksia ei saavutettu, tai työn subjektiivisesta luonteesta johtuen ne jäivät moniselitteisiksi.
Ihminen on muuttuva olento niin psyykkisiltä kuin fyysisiltäkin ominaisuuksiltaan. Taide ei ole tieteellisesti määriteltävissä oleva käsite. Näistä syistä, niin ihmistä ja taidetta erillisinä käsitteinä kuin taiteen ja ihmisen suhdettakin tutkivaa työskentelyä voi ja pitää aina kehittää.