Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Tradenomien työllistyminen
Määttälä, Petra; Moilanen, Nina; Määttänen, Marjukka (2010)
Määttälä, Petra
Moilanen, Nina
Määttänen, Marjukka
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052410340
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052410340
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia tradenomien työllistymistä ja sijoittumista työelämässä sekä antaa realistinen kuva tradenomien työllistymisestä kyseistä koulutusalaa opiskeleville. Työssä käsitellään tradenomien työllistymiseen vaikuttavia yhteiskunnallisia tekijöitä. Lisäksi työssä käydään yleisesti läpi ammattikorkeakoulu- sekä yliopistokoulutuksen keskeisiä piirteitä. Opinnäytetyössä luodaan katsaus myös yleisiin työmarkkinoihin sekä työllisyyteen eri aloilla.
Akavan työttömyyskatsauksen mukaan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttö-myyden kasvunopeus on hieman jo laskenut vuoden 2008 lopusta, jolloin globaalin taantuman vaikutukset alkoivat näkyä eri toimialoilla. Kasvu on kuitenkin edelleen nopeampaa kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyyden kasvu. Tradenomiliiton teettämän tutkimuksen mukaan 2000-luvulla tradenomien työttömyysprosentti on ollut yleisesti noin 5-7 prosenttia.
Opinnäytetyön tutkimus suoritettiin käyttäen kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kysely toteutettiin satunnaisotoksena, jonka kohderyhmänä oli valmistuneet tradenomit. Valmistumisvuodella ei ollut merkitystä tutkimuksessa, sillä tavoitteena oli saada mahdollisimman paljon aineistoa. Kysely toteutettiin Internet kyselynä Webropol-sovelluksen avulla. Kyselyn julkistamiseen käytettiin sosiaalisia medioita, koska niiden oletettiin tavoittavan tradenomit parhaiten. Kysely sijoitettiin keskustelupalstoilla aihepiireihin, jotka käsittelevät työtä ja koulutusta.
Tutkimustulosten mukaan vain 56,9 % tradenomeista työskentelee koulutustaan vastaavassa työtehtävässä. 43,1 % työskentelee tällä hetkellä työtehtävässä, joka ei vastaa koulutusta. 12,7 % vastaajista on työttömänä. Tutkimuksen mukaan tradenomi ottaa mieluummin vastaan työn, joka ei täysin vastaa koulutusta kuin jää työttömäksi. Yli puolet vastaajista kokee, että koulutus mahdollistaa etenemisen uralla, ja suurin osa on tällä hetkellä tyytyväisiä työpaikkaansa. 15,8 % haluaa vaihtaa työpaikkaa. Tutkimustulosten mukaan palkalla ei ole suurta merkitystä työtyytyväisyyteen. Sen sijaan työtehtävien mielekkyys ja monipuolisuus ovat tärkeämpiä.
36,2 % vastaajista kokee, että työnantaja arvostaa tradenomikoulutusta, sillä tradenomi-tutkinto oli ollut ehto työhaastatteluun pääsemiseen. Lisäksi koulutuksen liiketalouden yleistietämys on saanut työnantajien keskuudessa arvostusta. 19 %:n mielestä työnantaja ei arvosta lainkaan tradenomi-tutkintoa, sillä se rinnastetaan usein merkonomin tutkintoon.
Tutkimukseen haastateltiin myös työnantajien edustajia Helsingin messukeskuksessa järjestetyillä Ura- ja rekrytointimessuilla. Vastauksista ilmeni, että työnantajat arvostavat tradenomin kaupallista tietämystä sekä asiakaspalvelu- ja myyntihenkisyyttä. Tradenomikoulutus soveltuu monelle eri toimialalle sen yleispätevyyden vuoksi.
Asiasanat: tradenomi, työllisyys, korkeakoulutus, työelämä
Akavan työttömyyskatsauksen mukaan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttö-myyden kasvunopeus on hieman jo laskenut vuoden 2008 lopusta, jolloin globaalin taantuman vaikutukset alkoivat näkyä eri toimialoilla. Kasvu on kuitenkin edelleen nopeampaa kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyyden kasvu. Tradenomiliiton teettämän tutkimuksen mukaan 2000-luvulla tradenomien työttömyysprosentti on ollut yleisesti noin 5-7 prosenttia.
Opinnäytetyön tutkimus suoritettiin käyttäen kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kysely toteutettiin satunnaisotoksena, jonka kohderyhmänä oli valmistuneet tradenomit. Valmistumisvuodella ei ollut merkitystä tutkimuksessa, sillä tavoitteena oli saada mahdollisimman paljon aineistoa. Kysely toteutettiin Internet kyselynä Webropol-sovelluksen avulla. Kyselyn julkistamiseen käytettiin sosiaalisia medioita, koska niiden oletettiin tavoittavan tradenomit parhaiten. Kysely sijoitettiin keskustelupalstoilla aihepiireihin, jotka käsittelevät työtä ja koulutusta.
Tutkimustulosten mukaan vain 56,9 % tradenomeista työskentelee koulutustaan vastaavassa työtehtävässä. 43,1 % työskentelee tällä hetkellä työtehtävässä, joka ei vastaa koulutusta. 12,7 % vastaajista on työttömänä. Tutkimuksen mukaan tradenomi ottaa mieluummin vastaan työn, joka ei täysin vastaa koulutusta kuin jää työttömäksi. Yli puolet vastaajista kokee, että koulutus mahdollistaa etenemisen uralla, ja suurin osa on tällä hetkellä tyytyväisiä työpaikkaansa. 15,8 % haluaa vaihtaa työpaikkaa. Tutkimustulosten mukaan palkalla ei ole suurta merkitystä työtyytyväisyyteen. Sen sijaan työtehtävien mielekkyys ja monipuolisuus ovat tärkeämpiä.
36,2 % vastaajista kokee, että työnantaja arvostaa tradenomikoulutusta, sillä tradenomi-tutkinto oli ollut ehto työhaastatteluun pääsemiseen. Lisäksi koulutuksen liiketalouden yleistietämys on saanut työnantajien keskuudessa arvostusta. 19 %:n mielestä työnantaja ei arvosta lainkaan tradenomi-tutkintoa, sillä se rinnastetaan usein merkonomin tutkintoon.
Tutkimukseen haastateltiin myös työnantajien edustajia Helsingin messukeskuksessa järjestetyillä Ura- ja rekrytointimessuilla. Vastauksista ilmeni, että työnantajat arvostavat tradenomin kaupallista tietämystä sekä asiakaspalvelu- ja myyntihenkisyyttä. Tradenomikoulutus soveltuu monelle eri toimialalle sen yleispätevyyden vuoksi.
Asiasanat: tradenomi, työllisyys, korkeakoulutus, työelämä