Pisara kovertaa kiveä, ei voimalla vaan usein putoamalla : nuorisotyöntekijöiden ammatilliset vuorovaikutustaidot Lahden seudun nuorisopalveluissa
Rasilainen, Sina (2010)
Rasilainen, Sina
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052310231
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052310231
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisia ammatillisia vuorovaikutustaitoja nuorisotyöntekijät tarvitsevat ja toteutuvatko hyvän ammatillisen vuorovaikutuksen ehdottomat edellytykset heidän työssään. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena ja siihen osallistui kymmenen nuorisotyöntekijää Lahden seudun nuorisopalveluista. Tutkimus on osa vuonna 2008 alkanutta Lahden seudun seudullista Kuuleeko Lahden seutu–kehittämishanketta ja lähipalveluiden kehittämisosiota. Hankkeessa on mukana yhdeksän Lahden seudun kuntaa.
Tutkimus nuorisotyöntekijän ammatillisista vuorovaikutustaidoista kuuluu sosiaalipedagogiseen tutkimuskenttään. Tutkimus perustui psykologi Liisa Kiesiläisen määrittelemiin hyvän ammatillisen vuorovaikutuksen ehdottomiin edellytyksiin. Nämä olivat vuorovaikutusvastuu, hyvä tahto – välittäminen, ihmisen kunnioitus, oikein kuuleminen – ymmärtäminen, vastuu omista ajatuksista, tunteista ja teoista sekä tärkeiden asioiden sanominen – rehellisyys. Haastateltavat nuorisotyöntekijät pohtivat tutkimuksessa kyseisten vuorovaikutustaitojen ilmenemistä omassa työssään nuorten parissa.
Tutkimuksessa ilmeni, että Kiesiläisen määrittelemiä hyvän ammatillisen vuorovaikutuksen ehdottomia edellytyksiä pidetään erittäin tärkeinä nuorisotyöntekijöiden työssä. Haastateltavat kokivat olevansa vuorovaikutusvastuussa, vaikka suurin osa heistä oli menettänyt vastuun joissain tilanteissa. Kaikki haastateltavat tunnistivat hyvän tahdon käsitteen ja sanoivat sen toteutuvan omassa työssään. Haastateltavat kuitenkin totesivat, ettei hyvä tahto ole aina aktiivista. Yhdeksän haastateltavaa totesi, että ihmisen kunnioitus on tultava ammattilaisella selkärangasta ja yksi haastateltava oli sitä mieltä, että kunnioitus on ansaittava. Oikein kuuleminen – ymmärtäminen oli kaikkien haastateltavien mielestä tärkeää, mutta välillä vaikeaa johtuen erilaisista tekijöistä, kuten omista henkilökohtaisista ennakkoluuloista, nuoren voimakkaista tunteenpurkauksista tai huonosta ajasta ja paikasta. Kaikki haastateltavat totesivat tunteiden vaikuttavan heidän työskentelyynsä jollain tavalla ja suurin osa haastateltavista sanoi tekevänsä tunteiden tarkastelua omassa työssään. Suurin osa haastateltavista totesi myös, että rehellisyys nuorten kanssa ei ole vaikeaa ja he pystyvät sanomaan vaikeitakin asioita ääneen. Tämä johtui tutkimuksen mukaan nuorisotyöntekijöiden omasta arvomaailmasta ja nuorten omasta rehellisestä suhtautumisesta asioihin.
Tutkimusten tulosten mukaan vuorovaikutustaidot koettiin tärkeäksi osa-alueeksi nuorisotyössä ja niitä pidettiin perustana työlle nuorten kanssa. Tutkimuksessa ilmeni myös vuorovaikutustaitojen osaamisen tärkeys nuorisotyön laadun ja kehittämistoiminnan kannalta. Ammatillisten vuorovaikutustaitojen tulisi olla myös tärkeä osa nuorisoalan opiskelijoiden koulutusta ja tulevaa ammattitaitoa. Tulevaisuuden haasteena onkin, millaisia vuorovaikutustaitoja nuorisotyöntekijät tulevat tarvitsemaan verkkoperustaisen ja erilaisissa sosiaalisissa medioissa tehtävän nuorisotyön lisääntyessä.
Tutkimus nuorisotyöntekijän ammatillisista vuorovaikutustaidoista kuuluu sosiaalipedagogiseen tutkimuskenttään. Tutkimus perustui psykologi Liisa Kiesiläisen määrittelemiin hyvän ammatillisen vuorovaikutuksen ehdottomiin edellytyksiin. Nämä olivat vuorovaikutusvastuu, hyvä tahto – välittäminen, ihmisen kunnioitus, oikein kuuleminen – ymmärtäminen, vastuu omista ajatuksista, tunteista ja teoista sekä tärkeiden asioiden sanominen – rehellisyys. Haastateltavat nuorisotyöntekijät pohtivat tutkimuksessa kyseisten vuorovaikutustaitojen ilmenemistä omassa työssään nuorten parissa.
Tutkimuksessa ilmeni, että Kiesiläisen määrittelemiä hyvän ammatillisen vuorovaikutuksen ehdottomia edellytyksiä pidetään erittäin tärkeinä nuorisotyöntekijöiden työssä. Haastateltavat kokivat olevansa vuorovaikutusvastuussa, vaikka suurin osa heistä oli menettänyt vastuun joissain tilanteissa. Kaikki haastateltavat tunnistivat hyvän tahdon käsitteen ja sanoivat sen toteutuvan omassa työssään. Haastateltavat kuitenkin totesivat, ettei hyvä tahto ole aina aktiivista. Yhdeksän haastateltavaa totesi, että ihmisen kunnioitus on tultava ammattilaisella selkärangasta ja yksi haastateltava oli sitä mieltä, että kunnioitus on ansaittava. Oikein kuuleminen – ymmärtäminen oli kaikkien haastateltavien mielestä tärkeää, mutta välillä vaikeaa johtuen erilaisista tekijöistä, kuten omista henkilökohtaisista ennakkoluuloista, nuoren voimakkaista tunteenpurkauksista tai huonosta ajasta ja paikasta. Kaikki haastateltavat totesivat tunteiden vaikuttavan heidän työskentelyynsä jollain tavalla ja suurin osa haastateltavista sanoi tekevänsä tunteiden tarkastelua omassa työssään. Suurin osa haastateltavista totesi myös, että rehellisyys nuorten kanssa ei ole vaikeaa ja he pystyvät sanomaan vaikeitakin asioita ääneen. Tämä johtui tutkimuksen mukaan nuorisotyöntekijöiden omasta arvomaailmasta ja nuorten omasta rehellisestä suhtautumisesta asioihin.
Tutkimusten tulosten mukaan vuorovaikutustaidot koettiin tärkeäksi osa-alueeksi nuorisotyössä ja niitä pidettiin perustana työlle nuorten kanssa. Tutkimuksessa ilmeni myös vuorovaikutustaitojen osaamisen tärkeys nuorisotyön laadun ja kehittämistoiminnan kannalta. Ammatillisten vuorovaikutustaitojen tulisi olla myös tärkeä osa nuorisoalan opiskelijoiden koulutusta ja tulevaa ammattitaitoa. Tulevaisuuden haasteena onkin, millaisia vuorovaikutustaitoja nuorisotyöntekijät tulevat tarvitsemaan verkkoperustaisen ja erilaisissa sosiaalisissa medioissa tehtävän nuorisotyön lisääntyessä.