Neutrofiilin gelatinaasiin assosioidun lipokaliinin immunofluoresenssi- ja immunokemiluminesenssimäärityksen menetelmävalidointi
Kankainen, Minna (2010)
Kankainen, Minna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052010038
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052010038
Tiivistelmä
Tämä työ käsittelee HUSLAB Kirurgisen sairaalan laboratoriossa suoritettuja menetelmävalidointeja
neutrofiilin gelatinaasiin assosioituneelle lipokaliinille eli NGAL-proteiinille. Se on tehokas
uudentyyppinen akuutin munuaisvaurion biomerkkiaine, jonka pitoisuus nousee sekä veressä että
virtsassa jopa kahden tunnin jälkeen vauriosta. Kirurgisen sairaalan laboratorio otti NGAL-proteiinin
määritykset verestä (P-NGAL) ja virtsasta (U-NGAL) tutkimusvalikoimiinsa syksyllä 2009. Biositen
Triage NGAL-testi määrittää proteiinia veriplasmasta immunofluoresenssiin perustuvalla menetelmällä
ja Abbotin ARCHITECT i2000SR -analysaattori määrittää NGALia virtsasta
immunokemiluminesenssimenetelmää hyödyntäen. Työssä esitellään tehdyt menetelmävalidoinnit ja
niistä saadut tulokset.
Menetelmävalidointi suoritettiin HUSLABin ohjeistuksen mukaan, mutta sen toteuttamiseen ja
luotettavuuteen sekä saatujen tulosten tulkintaan toivat haastetta hyväksyttyjen referenssien, sekä
materiaalien että menetelmien, puute validointien aikaan. NGALia ei myöskään silloin mitattu rutiinisti
missään muualla Suomessa, jolloin vertailua ei pystytty suorittamaan myöskään siten. Validoinnissa
käytettiin tutkimuskäyttöön kerättyjä ja pakastettuja, jo ELISA-menetelmällä NGAL-määritettyjä,
seerumi- ja virtsanäytteitä. Käyttämällä samoja näytteitä, oletettiin tulostasoja pystyttävän vertailemaan
uusien menetelmien kanssa.
Validoinnit osoittivat molempien menetelmien suorituskykyominaisuuksien olevan laitevalmistajien
määrittämällä tasolla. Muita saatuja tuloksia vertailtiin samankaltaisten tutkimusten kanssa. Vertailu
ELISA-menetelmään osoitti tulostasojen korrelaation olevan huonompi kuin odotettiin (Triage:
R²=0,90; ARCHITECT: R²=0,76). Tähän syynä saattoi olla käytetty näytemateriaali ja siitä
kummunneet virhetekijät, joita ei pystytty osoittamaan. Tulostasojen vertailusta saadut tulokset
ilmoitettiin, mutta niihin suhtauduttiin ainoastaan suuntaa antavina.
Menetelmävalidoinneissa määritetyt suorituskykyominaisuuksia mittaavat parametrit tuottivat niin
hyviä tuloksia, että NGAL-määritykset voitiin hyväksyä käyttöön. Kunhan NGAL-proteiinin
määrittäminen yleistyy, voidaan esimerkiksi laboratorioiden välisillä mittauksilla testata menetelmiä
enemmän ja lisätä niiden luotettavuutta.
neutrofiilin gelatinaasiin assosioituneelle lipokaliinille eli NGAL-proteiinille. Se on tehokas
uudentyyppinen akuutin munuaisvaurion biomerkkiaine, jonka pitoisuus nousee sekä veressä että
virtsassa jopa kahden tunnin jälkeen vauriosta. Kirurgisen sairaalan laboratorio otti NGAL-proteiinin
määritykset verestä (P-NGAL) ja virtsasta (U-NGAL) tutkimusvalikoimiinsa syksyllä 2009. Biositen
Triage NGAL-testi määrittää proteiinia veriplasmasta immunofluoresenssiin perustuvalla menetelmällä
ja Abbotin ARCHITECT i2000SR -analysaattori määrittää NGALia virtsasta
immunokemiluminesenssimenetelmää hyödyntäen. Työssä esitellään tehdyt menetelmävalidoinnit ja
niistä saadut tulokset.
Menetelmävalidointi suoritettiin HUSLABin ohjeistuksen mukaan, mutta sen toteuttamiseen ja
luotettavuuteen sekä saatujen tulosten tulkintaan toivat haastetta hyväksyttyjen referenssien, sekä
materiaalien että menetelmien, puute validointien aikaan. NGALia ei myöskään silloin mitattu rutiinisti
missään muualla Suomessa, jolloin vertailua ei pystytty suorittamaan myöskään siten. Validoinnissa
käytettiin tutkimuskäyttöön kerättyjä ja pakastettuja, jo ELISA-menetelmällä NGAL-määritettyjä,
seerumi- ja virtsanäytteitä. Käyttämällä samoja näytteitä, oletettiin tulostasoja pystyttävän vertailemaan
uusien menetelmien kanssa.
Validoinnit osoittivat molempien menetelmien suorituskykyominaisuuksien olevan laitevalmistajien
määrittämällä tasolla. Muita saatuja tuloksia vertailtiin samankaltaisten tutkimusten kanssa. Vertailu
ELISA-menetelmään osoitti tulostasojen korrelaation olevan huonompi kuin odotettiin (Triage:
R²=0,90; ARCHITECT: R²=0,76). Tähän syynä saattoi olla käytetty näytemateriaali ja siitä
kummunneet virhetekijät, joita ei pystytty osoittamaan. Tulostasojen vertailusta saadut tulokset
ilmoitettiin, mutta niihin suhtauduttiin ainoastaan suuntaa antavina.
Menetelmävalidoinneissa määritetyt suorituskykyominaisuuksia mittaavat parametrit tuottivat niin
hyviä tuloksia, että NGAL-määritykset voitiin hyväksyä käyttöön. Kunhan NGAL-proteiinin
määrittäminen yleistyy, voidaan esimerkiksi laboratorioiden välisillä mittauksilla testata menetelmiä
enemmän ja lisätä niiden luotettavuutta.