Kolmas sektori hyvinvoinnin tekijänä : 4H-järjestön palvelutuotannon järjestämisen vaihtoehtoiset mallit
Räty, Anne (2010)
Räty, Anne
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005199834
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005199834
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä eri vaihtoehtoja järjestöillä on tuottaa palveluitaan ja miten eri tuotantotavat vaikuttavat järjestön toimintaan. Esimerkkijärjestönä on 4H-järjestö. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat: Mitä eri vaihtoehtoja 4H-yhdistyksellä on tuottaa palveluita? Mitä vaikutuksia eri vaihtoehdoilla on 4H-yhdistyksen ydintoimintaan, palvelutoimintaan, hallintoon ja imagoon? Mikä vaihtoehto olisi 4H-yhdistyksen palveluiden tuottajan kannalta paras? Vaihtoehtoiset palvelumuodot ovat rekisteröity yhdistys, säätiö, osakeyhtiö, yleishyödyllinen osakeyhtiö, taloudellinen yhdistys ja osuuskunta, jotka on esitelty tietoperustassa.
Opinnäytetyössä sovelletaan IVA- ja PVA –menetelmää tiedonkeruussa ja aineiston käsittelyssä. Tiedot on kerätty haastattelemalla, sähköpostikyselyllä ja ryhmähaastattelulla. Vastaajat edustavat palvelujen tuottajatahoja. Vastaajat vastasivat lomakkeella, jossa em. eri palvelutuotannon vaihtoehtoja tarkasteltiin seuraavista näkökulmista: yhdistyksen toiminta, yhdistyksen toiminnan tarkoitus, yhdistyksen jäsenistö, yhdistyksen hallitus, yhdistyksen vapaaehtoiset, yhdistyksen palvelutoiminta, palvelutoiminnan asiakkaat, yhdistyksen henkilöstö, yhdistyksen talous, kunta ja muut yhteiskumppanit, aatteellisuus ja imago.
Tulosten mukaan yhdistys voi pysyä rekisteröitynä yhdistyksenä, jos sen palvelutoiminta on pienimuotoista. Toisena vaihtoehtona on yhtiöittää palvelutoiminta, jos palvelutoiminta on laajaa ja yhdistyksen yleishyödyllisyys on vaarassa. Hyvä vaihtoehto olisi palvelutoiminnan hoitaminen osakeyhtiönä ja perustoiminnan säilyttäminen rekisteröitynä yhdistyksenä. Yleishyödyllinen osakeyhtiö olisi varteenotettava vaihtoehto, jos sille saataisiin Suomeen lainsäädäntö. Palvelujen tuottamistavan valintaan vaikuttavat muun muassa yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja koko, taloudellinen tilanne ja palvelutoiminnan laajuus sekä paikallinen markkinatilanne ja viranomaisten linjaukset. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää muissakin järjestöissä, koska järjestöt painivat hyvin samanlaisten ongelmien kanssa.
Opinnäytetyössä sovelletaan IVA- ja PVA –menetelmää tiedonkeruussa ja aineiston käsittelyssä. Tiedot on kerätty haastattelemalla, sähköpostikyselyllä ja ryhmähaastattelulla. Vastaajat edustavat palvelujen tuottajatahoja. Vastaajat vastasivat lomakkeella, jossa em. eri palvelutuotannon vaihtoehtoja tarkasteltiin seuraavista näkökulmista: yhdistyksen toiminta, yhdistyksen toiminnan tarkoitus, yhdistyksen jäsenistö, yhdistyksen hallitus, yhdistyksen vapaaehtoiset, yhdistyksen palvelutoiminta, palvelutoiminnan asiakkaat, yhdistyksen henkilöstö, yhdistyksen talous, kunta ja muut yhteiskumppanit, aatteellisuus ja imago.
Tulosten mukaan yhdistys voi pysyä rekisteröitynä yhdistyksenä, jos sen palvelutoiminta on pienimuotoista. Toisena vaihtoehtona on yhtiöittää palvelutoiminta, jos palvelutoiminta on laajaa ja yhdistyksen yleishyödyllisyys on vaarassa. Hyvä vaihtoehto olisi palvelutoiminnan hoitaminen osakeyhtiönä ja perustoiminnan säilyttäminen rekisteröitynä yhdistyksenä. Yleishyödyllinen osakeyhtiö olisi varteenotettava vaihtoehto, jos sille saataisiin Suomeen lainsäädäntö. Palvelujen tuottamistavan valintaan vaikuttavat muun muassa yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja koko, taloudellinen tilanne ja palvelutoiminnan laajuus sekä paikallinen markkinatilanne ja viranomaisten linjaukset. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää muissakin järjestöissä, koska järjestöt painivat hyvin samanlaisten ongelmien kanssa.