Kun nuori mieli järkkyy - Kouluterveydenhoitajien valmiudet kohdata mielenterveysongelmainen nuori
Niemi, Anita; Lifländer, Ulla (2010)
Niemi, Anita
Lifländer, Ulla
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005199824
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005199824
Tiivistelmä
LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ
Hyvinkää
Hoitotyön koulutusohjelma
Terveydenhoitotyö
Ulla Lifländer, Anita Niemi
Kun nuori mieli järkkyy – Kouluterveydenhoitajien valmiudet kohdata mielenterveysongelmainen nuori
Vuosi 2010 Sivumäärä 42
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Hyvinkään yläkoulujen kouluterveydenhoitajien valmiuksia kohdata ja tunnistaa mielenterveysongelmainen nuori. Tavoitteena oli myös saada selville, minkälainen näkemys kouluterveydenhoitajilla oli nuorten yleisimmistä mielenterveyshäiriöistä ja niiden esiintyvyydestä. Opinnäytetyön avulla lisäksi kartoitettiin terveydenhoitajien lisäkoulutustoiveita, saatua lisäkoulutusta sekä perustutkinnon riittävyyttä mielenterveystyön tekemiseen kouluissa.
Opinnäytetyö on osa Lapsen ja nuoren hyvä arki –hanketta, jonka tarkoituksena on edistää lasten ja nuorten sekä heiden perheidensä terveyttä ja hyvinvointia. Opinnäytetyön avulla tuotetaan tietoa Hyvinkään kaupungille sen yläkoulujen terveydenhoitajien mielenterveystyön ammattiosaamisesta.
Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Työllä haluttiin selvittää terveydenhoitajien omia yksilöllisiä kokemuksia koulussa tehtävästä mielenterveystyöstä sekä heidän näkemyksiään nuorten tämän päivän mielenterveysongelmista. Tutkimusaineisto kerättiin maaliskuun 2010 aikana teemahaastattelemalla nauhurin ja apukysymyslomakkeen avulla Hyvinkään yläkoulujen terveydenhoitajia (n=5). Saatu aineisto litteroitiin ja analysoitiin induktiivisesti laadullisella sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tutkimustulokset osoittivat, että terveydenhoitajien valmiudet havaita ja tunnistaa nuorten mielenterveyshäiriöt sekä puuttua niihin, olivat hyvät. Myös jatkohoitoon lähettämisen periaatteet tiedettiin hyvin, mutta ongelmaksi nousi avun saaminen nuorelle riittävän nopeasti. Mielenterveystyön tekeminen aiheutti ajoittain kaikille terveydenhoitajille riittämättömyyden ja epävarmuuden tunnetta. Aihealue koettiin suurelta osin haastavaksi ja aikaa vieväksi. Mielenterveyden ongelmista masennus nousi terveydenhoitajien näkökulmasta yleisimmäksi häiriöksi yläkoululaisten keskuudessa. Myös käytöshäiriöt ja kouluvaikeudet etenkin pojilla olivat terveydenhoitajien kertomana yleinen ongelma. Kaikki Hyvinkään yläkoulujen terveydenhoitajat olivat saaneet työnsä puolesta lisäkoulutusta aiheesta. He kokivat, ettei terveydenhoitajan perustutkinto anna riittäviä eväitä koulun mielenterveystyön tekemiseen. Ennen kaikkea terveydenhoitajat painottivat itsenäisen ja omaehtoisen opiskelun tärkeyttä oman ammattiosaamisen kehittämiseksi. Myös kokemus nähtiin tärkeänä tekijänä ammattitaidon karttumiselle.
Jatkotutkimusehdotuksena voisi olla esimerkiksi samantyyppisen tutkimuksen tekeminen vastavalmistuneille terveydenhoitajille, koska tutkimukseemme osallistuneet terveydenhoitajat olivat kaikki kokeneita terveydenhuoltoalan ammattilaisia. Lisäksi opinnäytetyömme tutkimustulosten perusteella voisi järjestää toiminnallisen teema- tai koulutuspäivän Hyvinkään yläkoulujen terveydenhoitajille.
Asiasanat: nuori, terveydenhoitaja, kouluterveydenhuolto, mielenterveys, teemahaastattelu
Hyvinkää
Hoitotyön koulutusohjelma
Terveydenhoitotyö
Ulla Lifländer, Anita Niemi
Kun nuori mieli järkkyy – Kouluterveydenhoitajien valmiudet kohdata mielenterveysongelmainen nuori
Vuosi 2010 Sivumäärä 42
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Hyvinkään yläkoulujen kouluterveydenhoitajien valmiuksia kohdata ja tunnistaa mielenterveysongelmainen nuori. Tavoitteena oli myös saada selville, minkälainen näkemys kouluterveydenhoitajilla oli nuorten yleisimmistä mielenterveyshäiriöistä ja niiden esiintyvyydestä. Opinnäytetyön avulla lisäksi kartoitettiin terveydenhoitajien lisäkoulutustoiveita, saatua lisäkoulutusta sekä perustutkinnon riittävyyttä mielenterveystyön tekemiseen kouluissa.
Opinnäytetyö on osa Lapsen ja nuoren hyvä arki –hanketta, jonka tarkoituksena on edistää lasten ja nuorten sekä heiden perheidensä terveyttä ja hyvinvointia. Opinnäytetyön avulla tuotetaan tietoa Hyvinkään kaupungille sen yläkoulujen terveydenhoitajien mielenterveystyön ammattiosaamisesta.
Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Työllä haluttiin selvittää terveydenhoitajien omia yksilöllisiä kokemuksia koulussa tehtävästä mielenterveystyöstä sekä heidän näkemyksiään nuorten tämän päivän mielenterveysongelmista. Tutkimusaineisto kerättiin maaliskuun 2010 aikana teemahaastattelemalla nauhurin ja apukysymyslomakkeen avulla Hyvinkään yläkoulujen terveydenhoitajia (n=5). Saatu aineisto litteroitiin ja analysoitiin induktiivisesti laadullisella sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tutkimustulokset osoittivat, että terveydenhoitajien valmiudet havaita ja tunnistaa nuorten mielenterveyshäiriöt sekä puuttua niihin, olivat hyvät. Myös jatkohoitoon lähettämisen periaatteet tiedettiin hyvin, mutta ongelmaksi nousi avun saaminen nuorelle riittävän nopeasti. Mielenterveystyön tekeminen aiheutti ajoittain kaikille terveydenhoitajille riittämättömyyden ja epävarmuuden tunnetta. Aihealue koettiin suurelta osin haastavaksi ja aikaa vieväksi. Mielenterveyden ongelmista masennus nousi terveydenhoitajien näkökulmasta yleisimmäksi häiriöksi yläkoululaisten keskuudessa. Myös käytöshäiriöt ja kouluvaikeudet etenkin pojilla olivat terveydenhoitajien kertomana yleinen ongelma. Kaikki Hyvinkään yläkoulujen terveydenhoitajat olivat saaneet työnsä puolesta lisäkoulutusta aiheesta. He kokivat, ettei terveydenhoitajan perustutkinto anna riittäviä eväitä koulun mielenterveystyön tekemiseen. Ennen kaikkea terveydenhoitajat painottivat itsenäisen ja omaehtoisen opiskelun tärkeyttä oman ammattiosaamisen kehittämiseksi. Myös kokemus nähtiin tärkeänä tekijänä ammattitaidon karttumiselle.
Jatkotutkimusehdotuksena voisi olla esimerkiksi samantyyppisen tutkimuksen tekeminen vastavalmistuneille terveydenhoitajille, koska tutkimukseemme osallistuneet terveydenhoitajat olivat kaikki kokeneita terveydenhuoltoalan ammattilaisia. Lisäksi opinnäytetyömme tutkimustulosten perusteella voisi järjestää toiminnallisen teema- tai koulutuspäivän Hyvinkään yläkoulujen terveydenhoitajille.
Asiasanat: nuori, terveydenhoitaja, kouluterveydenhuolto, mielenterveys, teemahaastattelu