Murrosikäisen hyvä ravitsemus ja liikunta
Puranen, Laura; Rantila, Katja (2010)
Puranen, Laura
Rantila, Katja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005199780
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005199780
Tiivistelmä
Laurea ammattikorkeakoulu Tiivistelmä
Laurea Hyvinkää
Hoitotyön koulutusohjelma
Laura Puranen ja Katja Rantila
Murrosikäisen hyvä ravitsemus ja liikunta
Vuosi 2010 sivumäärä 34
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Hyvinkään Tapainlinnan koulun yläasteikäisten nuorten ravitsemus- ja liikuntatottumuksia. Kyselystä saatuja tuloksia hyödyntäen tuotimme opaslehtisen murrosikäisen hyvistä ravitsemus- ja liikuntatottumuksista. Se on tarkoitettu koulun terveydenhoitajan käyttöön hänen antaessaan nuorille terveysneuvontaa liittyen ravitsemukseen ja liikuntaan.
Loimme opinnäytetyömme ohjaajan ohjauksella kyselylomakkeen, joka koostui pääasiassa monivalintakysymyksistä. Tutkimuskysymyksemme liittyivät murrosikäisen nuorten ravitsemus- ja liikuntatottumuksiin. Toteutimme kyselyn Tapainlinnan koulun auditoriossa 29.3.2010. Saimme kaiken kaikkiaan 63 täytettyä vastauslomaketta. Valtaosa (95,2 %) kyselyyn vastanneista nuorista oli iältään 14-15-vuotiaita. Käyttämämme tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen, josta johtuen käytimme vastauksia analysoidessamme apunamme SPSS-ohjelmaa.
Tulosten mukaan tutkimusjoukkoon kuuluvista nuorista yli puolet (54 %) syövät aamupalan kuusi- seitsemän kertaa viikossa. 31,8 % tutkimusjoukkoon kuuluvista nuorista syö aamupalan kertomansa mukaan korkeintaan viisi kertaa viikossa. Reilu enemmistö (77,8 %) nuorista syö lämpimän aterian kahdesta kolmeen kertaan vuorokaudessa, jolloin ateriarytmi säilyy tasaisena. Loput nuorista syövät lämpimän aterian enintään kerran vuorokaudessa tai eivät lainkaan. Nuorista reilu puolet (55, 6 %) kertoi käyttävänsä ruokajuomana maitoa tai piimää. Vettä ruokajuomana käyttäviä nuoria vastaajista oli 22, 2 % ja mehua käytti 6,3 % vastaajista. Limua ruokajuomana käyttää 11,1 % vastanneista nuorista. Kasviksia ja hedelmiä päivittäin käyttäviä oli vain noin kolmasosa (31,7 %) nuorista. Vastaajista enemmistö (42, 9 %) käyttää kasviksia ja hedelmiä ruokavaliossaan muutaman kerran viikossa. Vastaajista 17, 5 % syö kasviksia ja hedelmiä harvakseltaan. Vähemmistö vastaajista (7,9 %) ei syö kasviksia tai hedelmiä lainkaan. Laktoositonta ruokavaliota noudattaa 14,3 % vastaajista, loput vastaajat noudattavat perusruokavaliota. Vastaajista 22,2 % syö makeisia yli kuusi kertaa viikossa. 17, 5 % vastaajista syö makeisia viidestä kuuteen kertaan viikon aikana. Enemmistö vastaajista syö makeisia 42, 9 % kahdesta neljään kertaan viikossa. Loput (17, 5 %) nuoret syövät makeisia korkeintaan kerran viikossa. Vastaajista 69,8 % kokee syövänsä monipuolisesti. Sopivan painoisena itsensä kokevia on 68, 3 % vastaajista. Liikuntaa yli kuusi tuntia viikossa harrastavia on 27 % nuorista. Vastaajista 30,2 % harrastaa liikuntaa neljästä kuuteen tuntiin viikossa. 22,2 % vastaajista harrastaa liikuntaa kahdesta neljään tuntiin. Korkeintaan tunnin viikossa liikkuvia nuoria oli vastaajista 15, 9 %. Vastaajista reilulla puolella (52, 4 %) on jokin säännöllinen liikunnallinen harrastus. Kolmannes vastaajista (33,3 %) kertoi hengästyvänsä jokaisella liikuntakerrallaan. 31, 7 % vastaajista hengästyy lähes jokaisella liikuntakerralla. Vastaajista 27 % hengästyy joskus liikuntaa harrastaessaan. Vähemmistä vastaajista (6,3 %) ei kertomansa mukaan hengästy koskaan liikuntaa harrastaessaan. Vastaajista valtaosa (73 %) kokee liikkuvansa riittävästi.
Kyselystämme saatujen tulosten pohjalta kehittämistyötä vaativia osa-alueita murrosikäisen hyvään ravitsemukseen liittyen ovat muun muassa ruoan monipuolisuuden korostaminen sekä kasvisten ja hedelmien lisääminen nuorten ravitsemustottumuksiin. Liikunnan osalta kiinnitimme huomiota nuorten puutteelliseen liikunnan määrään, jolloin koimme tärkeäksi terveyskasvatuksen liikunnan riittävästä määrästä ja laadusta terveyden kannalta. Luomassamme opaslehtisessä olemme painottaneet edellä mainittuja seikkoja selkokielisellä tavalla.
Avainsanat: murrosikäinen, ravitsemus, liikunta
Laurea Hyvinkää
Hoitotyön koulutusohjelma
Laura Puranen ja Katja Rantila
Murrosikäisen hyvä ravitsemus ja liikunta
Vuosi 2010 sivumäärä 34
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Hyvinkään Tapainlinnan koulun yläasteikäisten nuorten ravitsemus- ja liikuntatottumuksia. Kyselystä saatuja tuloksia hyödyntäen tuotimme opaslehtisen murrosikäisen hyvistä ravitsemus- ja liikuntatottumuksista. Se on tarkoitettu koulun terveydenhoitajan käyttöön hänen antaessaan nuorille terveysneuvontaa liittyen ravitsemukseen ja liikuntaan.
Loimme opinnäytetyömme ohjaajan ohjauksella kyselylomakkeen, joka koostui pääasiassa monivalintakysymyksistä. Tutkimuskysymyksemme liittyivät murrosikäisen nuorten ravitsemus- ja liikuntatottumuksiin. Toteutimme kyselyn Tapainlinnan koulun auditoriossa 29.3.2010. Saimme kaiken kaikkiaan 63 täytettyä vastauslomaketta. Valtaosa (95,2 %) kyselyyn vastanneista nuorista oli iältään 14-15-vuotiaita. Käyttämämme tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen, josta johtuen käytimme vastauksia analysoidessamme apunamme SPSS-ohjelmaa.
Tulosten mukaan tutkimusjoukkoon kuuluvista nuorista yli puolet (54 %) syövät aamupalan kuusi- seitsemän kertaa viikossa. 31,8 % tutkimusjoukkoon kuuluvista nuorista syö aamupalan kertomansa mukaan korkeintaan viisi kertaa viikossa. Reilu enemmistö (77,8 %) nuorista syö lämpimän aterian kahdesta kolmeen kertaan vuorokaudessa, jolloin ateriarytmi säilyy tasaisena. Loput nuorista syövät lämpimän aterian enintään kerran vuorokaudessa tai eivät lainkaan. Nuorista reilu puolet (55, 6 %) kertoi käyttävänsä ruokajuomana maitoa tai piimää. Vettä ruokajuomana käyttäviä nuoria vastaajista oli 22, 2 % ja mehua käytti 6,3 % vastaajista. Limua ruokajuomana käyttää 11,1 % vastanneista nuorista. Kasviksia ja hedelmiä päivittäin käyttäviä oli vain noin kolmasosa (31,7 %) nuorista. Vastaajista enemmistö (42, 9 %) käyttää kasviksia ja hedelmiä ruokavaliossaan muutaman kerran viikossa. Vastaajista 17, 5 % syö kasviksia ja hedelmiä harvakseltaan. Vähemmistö vastaajista (7,9 %) ei syö kasviksia tai hedelmiä lainkaan. Laktoositonta ruokavaliota noudattaa 14,3 % vastaajista, loput vastaajat noudattavat perusruokavaliota. Vastaajista 22,2 % syö makeisia yli kuusi kertaa viikossa. 17, 5 % vastaajista syö makeisia viidestä kuuteen kertaan viikon aikana. Enemmistö vastaajista syö makeisia 42, 9 % kahdesta neljään kertaan viikossa. Loput (17, 5 %) nuoret syövät makeisia korkeintaan kerran viikossa. Vastaajista 69,8 % kokee syövänsä monipuolisesti. Sopivan painoisena itsensä kokevia on 68, 3 % vastaajista. Liikuntaa yli kuusi tuntia viikossa harrastavia on 27 % nuorista. Vastaajista 30,2 % harrastaa liikuntaa neljästä kuuteen tuntiin viikossa. 22,2 % vastaajista harrastaa liikuntaa kahdesta neljään tuntiin. Korkeintaan tunnin viikossa liikkuvia nuoria oli vastaajista 15, 9 %. Vastaajista reilulla puolella (52, 4 %) on jokin säännöllinen liikunnallinen harrastus. Kolmannes vastaajista (33,3 %) kertoi hengästyvänsä jokaisella liikuntakerrallaan. 31, 7 % vastaajista hengästyy lähes jokaisella liikuntakerralla. Vastaajista 27 % hengästyy joskus liikuntaa harrastaessaan. Vähemmistä vastaajista (6,3 %) ei kertomansa mukaan hengästy koskaan liikuntaa harrastaessaan. Vastaajista valtaosa (73 %) kokee liikkuvansa riittävästi.
Kyselystämme saatujen tulosten pohjalta kehittämistyötä vaativia osa-alueita murrosikäisen hyvään ravitsemukseen liittyen ovat muun muassa ruoan monipuolisuuden korostaminen sekä kasvisten ja hedelmien lisääminen nuorten ravitsemustottumuksiin. Liikunnan osalta kiinnitimme huomiota nuorten puutteelliseen liikunnan määrään, jolloin koimme tärkeäksi terveyskasvatuksen liikunnan riittävästä määrästä ja laadusta terveyden kannalta. Luomassamme opaslehtisessä olemme painottaneet edellä mainittuja seikkoja selkokielisellä tavalla.
Avainsanat: murrosikäinen, ravitsemus, liikunta