Työnantajien mielikuvia ammattiryhmästä - vertailussa sihteerit, HSO-sihteerit ja tradenomi, HSOt
Kohtala, Hannele (2010)
Kohtala, Hannele
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005179570
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005179570
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia mielikuvia suomalaisilla työnantajilla on sihteerien ja assistenttien ammattiryhmästä. Opinnäytetyössä tutkittiin työnantajien tietämystä erilaisista sihteerien nimikkeistä, kuten HSO-sihteeristä ja tradenomi, HSOsta. Haluttiin tietää, millä sektorilla työskentelevät henkilöt tuntevat eri nimikkeet parhaiten. Samalla selvitettiin, onko naistyönantajilla parempi tietämys kuin miehillä ja minkä ikäiset työnantajat osaavat parhaiten erottaa nimikkeet toisistaan.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään tutkimuksessa käytettyjä keskeisiä käsitteitä: mielikuvia ja imagoa. Ihmiset luovat mielikuvia ja imagoja uusista asioista aikaisempien kokemustensa perusteella. Syntynyttä mielikuvaa on vaikea muuttaa myöhemmin. Tutkimuksen teoriaosuudessa paneudutaan myös HSO-sihteerien ja tradenomi, HSOiden historiaan, ja selvitetään erilaisia koulutusmahdollisuuksia henkilöille, jotka haluavat kouluttautua sihteeriksi tai assistentiksi.
Tutkimuksen empiirinen osuus tehtiin kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän avulla. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun yhteistyökumppaneiden rekisteristä hankitulle perusjoukolle lähetettiin sähköinen kyselylomake. Perusjoukko käsitti eri aloilla toimivia eri-ikäisiä työnantajia yhteensä 485 kappaletta. Vastausprosentti kyselyn kysymyksissä oli vähimmillään 22,7 % ja enimmillään 25,4 %.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että yksityisellä sektorilla toimivat yli 40-vuotiaat naispuoliset työnantajat tuntevat sihteerin, HSO-sihteerin ja tradenomi, HSOn erot parhaiten. Vastauksista selvisi myös, että suurin vaikuttaja työnantajien ammattiryhmän tuntemukseen oli vastaajan oma työpaikka. Tuntemukseen vaikutti myös lehdistö sekä sähköinen media eli televisio ja Internet.
Tulosten perusteella suomalaiset työnantajat osaavat keskinkertaisesti erottaa toisistaan erilaiset sihteeri-nimikkeet. HSO-sihteerien ja tradenomi, HSOiden ammattitaitoisuutta ja osaamista tulisi markkinoida enemmän, jotta muuallakin kuin yksityisellä sektorilla työskentelevät naiset osaisivat erottaa nimikkeet tavallisesta sihteeri-nimikkeestä.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään tutkimuksessa käytettyjä keskeisiä käsitteitä: mielikuvia ja imagoa. Ihmiset luovat mielikuvia ja imagoja uusista asioista aikaisempien kokemustensa perusteella. Syntynyttä mielikuvaa on vaikea muuttaa myöhemmin. Tutkimuksen teoriaosuudessa paneudutaan myös HSO-sihteerien ja tradenomi, HSOiden historiaan, ja selvitetään erilaisia koulutusmahdollisuuksia henkilöille, jotka haluavat kouluttautua sihteeriksi tai assistentiksi.
Tutkimuksen empiirinen osuus tehtiin kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän avulla. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun yhteistyökumppaneiden rekisteristä hankitulle perusjoukolle lähetettiin sähköinen kyselylomake. Perusjoukko käsitti eri aloilla toimivia eri-ikäisiä työnantajia yhteensä 485 kappaletta. Vastausprosentti kyselyn kysymyksissä oli vähimmillään 22,7 % ja enimmillään 25,4 %.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että yksityisellä sektorilla toimivat yli 40-vuotiaat naispuoliset työnantajat tuntevat sihteerin, HSO-sihteerin ja tradenomi, HSOn erot parhaiten. Vastauksista selvisi myös, että suurin vaikuttaja työnantajien ammattiryhmän tuntemukseen oli vastaajan oma työpaikka. Tuntemukseen vaikutti myös lehdistö sekä sähköinen media eli televisio ja Internet.
Tulosten perusteella suomalaiset työnantajat osaavat keskinkertaisesti erottaa toisistaan erilaiset sihteeri-nimikkeet. HSO-sihteerien ja tradenomi, HSOiden ammattitaitoisuutta ja osaamista tulisi markkinoida enemmän, jotta muuallakin kuin yksityisellä sektorilla työskentelevät naiset osaisivat erottaa nimikkeet tavallisesta sihteeri-nimikkeestä.